Darkness Is My Canvas julkaisi uuden ”Inverted”-singlen – tribuutti 70-luvun progelle

Tekijä
Metalliluolan toimitus ja Pete Alander
-
Promokuva: Santtu Särkäs
MAINOS:


Tiedote 9.8.2023

Helsinkiläinen progressiivista melodista rockia soittava Darkness Is My Canvas julkaisi tänään uuden singlen Inverted. Kappale on otettu myöhemmin tänä vuonna Inverse Recordsin kautta julkaistavalta White Noise EP:lta.

KUUNTELE Inverted single suoratoistopalveluissa: https://push.fm/fl/dimc-inverted

Bändi kommentoi singleä:

”Musiikillisesti Inverted on Darkness Is My Canvasin tribuutti 1970-luvun progelle, jossa käydään samalla syömässä 2010-luvun EMO-yhtyeiden jälkiruokapöydästä. Sävellyksellisesti kappale on yksi meidän monipuolisimmista ja livenä eepos uppoaa yleisöön kuin kuuma veitsi kylmään voihin. Kappaleen sanoitukset kertovat unettomuudesta ja sen tekemistä kiemuroista ihmisen elämään. Me ollaan aina oltu kiinnostuneita erilaisista tavoista tehdä biisejä ja kokeilla erilaisia metodeja biiseissä, joten tässä me päädyttiin enemmän Jethro Tull meets My Chemical Romance – tyyppiseen lähestymiseen. Kitarasoolo on eeppinen ja kitarasoolon aikana taustoissa lipsahdetaan jopa vähän fuusiojazzin puolelle. Me ollaan aina oltu luovana voimana sellainen, että meille mikään ei ole ns. “liikaa” eli missään biisissä ei ole meidän mielestä jotain “liikaa” vaan ollaan lähestytty musiikkia sen pyhimmän tekemisen kautta, että itsellemme me tätä tehdään.”
Singlen kansi Panu Pentikäinen & Pete Erkintalo
Darkness Is My Canvas (DIMC) on perustettu Helsingissä vuonna 2017. Bändi soittaa melodista rockia yhdistettynä progressiivisiin elementteihin. Samantyylisiä yhtyeitä ovat mm. Muse, Queen, Pink Floyd ja Leprous, ja satunnaisesti musiikissa saattaa kuulua myös esim. Porcupine Tree tai My Chemical Romance. Bändin tarttuvissa melodioissa on aina musiikillisesti mielenkiintoisia koukkuja. Välillä yhtye haluaa yllättää yleisönsä vaihtamalla tahtilajia ja tyyliä kesken kappaleen – ja he tekevät tämän täysin tarkoituksella. DIMC:n mielikuvituksellinen soundi kumpuaa Panun melodiarikkaasta kitaransoitosta ja Peten tunteita välittävästä lauluäänestä, jossa on samaa klangia kuin nuorella David Bowiella.

Kaikki DIMC:n kappaleet ovat lähtöisin bändin perustajien Peten ja Panun yhteisestä sävelkynästä. Pete ja Panu soittavat myös kaikki muut soittimet rumpuja lukuunottamatta, jotka on luovutettu Suomen huippurumpaleiden käsiin. Masteroinnin hoitaa itse Grammy-palkittu Nicolas Fournier (LA), jolla on ollut näppinsä pelissä useiden bändin idolien kanssa kuten Muse, Linkin Park, Adam Lambert jne.

Darkness Is My Canvas perustettiin multi-instrumentalisti Panun ja laulaja/kitaristi Peten edellisen bändin, May:Dayn englanninkieliseksi reinkarnaatioksi. May:Dayn albumia ”I” ei julkaistu virallisesti, mutta sen voi löytää nettiä kaivelemalla. Kehityskaarena bändi lähti nykyaikaisesta suomirockista ja 70-lukuhenkisestä progressiivisesta rockista elektronisempaan suuntaan, jossa akustiset soittimet yhdistetään sähköisiin aiempaa kiinteämmin.

Tähän mennessä Darkness Is My Canvas on julkaissut yhden EP:n nimeltä ”Monsters” ja yhden singlen nimeltä ”The Game”. Lisäksi tulevalta White Noise EP:lta on julkaistu kaksi singleä ’Fade Into The White Noise’ & Drown. Bändin kappaleita on kuunneltu varsin hyvin suoratoistopalveluista, kuten Spotifysta, jossa kuulijamäärät ylittivät jo 160.000 rajapyykin.

KUUNTELE EP:n ensimmäinen single Fade Into The White Noise: https://push.fm/fl/dimc-fade

KUUNTELE EP:n toinen single Drown (Bring Me The Horizon cover):
https://push.fm/fl/bmth-drown-cover

Darkness Is My Canvas:
Panu Pentikäinen – kitara & laulu
Pete Erkintalo – laulu & kitara
Gabriel Schneider – basso
Juuso Grönmark – rummut

Lähde: Inverse Records
Promokuva: Santtu Särkäs

Metalliluolan toimitus
+ artikkelit

Metalliluolan uutistoimitus. Tällä hetkellä uutisia ja tiedotteita julkaisevat Ville Krannila, Pete Alander, Mikko Huuhka ja Joni Renko.

Pete Alander
Profiili | + artikkelit

Heavyn moniottelija, vapaa-ajattelija, satanistisuvakki ja humanisti. Metallin maku suussa on vahvasti black-painotteinen, vaikka Judas Priest on se suurin rakkaus. Suunnittelen ja ylläpidän Luolan nettisivua ja brändi-ilmettä. Kirjoitan artikkeleita, arvioita, uutisia ja haastatteluja sekä kuvaan keikat ja festarit. Odotan, että Martti Servo tekisi joskus metallialbumin.

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ