Candlemassin kolmas levy ”Ancient Dreams” nousi otsikoihin uudestaan bändin soittaessa kiertueella sen kokonaisuudessan joitakin vuosia sitten. Albumi toimi yllättävän hyvin livenä, ja monet kappaleet saivat uudenlaisen arvostuksen nousun aikaiseksi konserttitilanteen myötä. 30-vuotisjuhlan kunniaksi oli paikallaan kaivaa alkuperäinen studioalbumi naftaliinista ja antaa myös sille uusi kuuntelu tuorein korvin.
Levyn tunnetuin kappale ”Mirror Mirror” aloittaa pelin komealla riffittelyllä rakentaen heti alkuun hienon tunnelman. Messiah Marcolin tekee erinomaista työtä laulussa ja lopussa kuullaan mieheltä hyytävät kuiskaukset tuulen suhistessa. ”A Cry From The Crypt” sekä ”Darkness In Paradise” jatkavat hitaammin ja perinteisen doomin linjoilla. Nämä ovat juuri niitä biisejä, jotka livenä iskivät tajuntaan selvästi paremmin kuin aikanaan ensikuuntelulla levyltä.
”Incarnation Of Evil” oli puolestaan Messiahin suosikkikappale, jonka laulaja vaati aikanaan levytettäväksi. Huono se ei ole, mutta jää ensimmäiselle kolmelle tasossa eikä ensimmäisten Candlemass-levyjen pahuutta huokuvaan tunnelmaan aivan päästä. Sovituksessa ei ole riittävästi sisältöä seitsemän minuutin kestoon nähden ja lyhyempi rykäisy olisi tässä kohtaa toiminut paremmin. Seuraavana kajahtava ”Bearer Of Pain” palauttaa homman taas oikealle raiteelle. Mukana on enemmän aiemmilta levyiltä tuttua sekä laadukasta Candlemassia, kitarat rouhivat riffejä raskaasti ja kappaleen sanoitukset ovat erittäin hyvät. Lars Johansson vetäisee kaiken kruunuksi loistavan kitarasoolon, joka jää mieleen yhtenä bändin parhaista. Candlemassia ei yleensä tunneta sooloistaan, mutta tässä kohtaa laitetaan parasta taitoa kehiin.
”The Bells Of Acheron” on ”Mirror Mirrorin” jälkeen tunnetuin levyn kappaleista. Nopeampi tempo toimii kontrastina monelle tämän levyn hitaammalle biisille. Kitarariffit ovat epätyypillisiä Candlemassille, kuulostaen enemmän perusheavylle. Tuplabassarit jauhavat taustalla, eikä tämäkään ole aivan tyypillisintä lähestymiskulmaa aikakauden yhtyeelle.
Heikkoa osastoa ”Ancient Dreams” tarjoilee loppujen lopuksi hyvin vähän. ”Epistle No. 81” on vanha ruotsalainen hautajaisruno, josta Candlemass teki oman versionsa. Mieleen tulee kieltämättä Messiah munkinkaavussaan lukemassa kirkon saarnatuolista sekä Amorphiksen 2010-luvun materiaali, jossa on samankaltaisia melodiakulkuja. Livenä basisti Leif Edling lausui kappaleen ja välisoittona se sulautuu kokonaisuuteen ongelmitta.
”Black Sabbath Medley” sen sijaan ei vakuuta edelleenkään. Black Sabbath oli aivan liian selvä veto Candlemassilta ja jos cover-biisi oli juuri tähän kohtaan haussa, Saint Vitus tai Pentagram olisivat doom-puolelta olleet selvästi mielenkiintoisempia valintoja. Medleyt jättävät usein pahan maun suuhun, kun se oma suosikkikappale vaihtuu huonompaan lähes heti alettuaan. Lisäksi Ozzy-ajan Sabbathilta olisi tähän sikermään voinut ottaa muitakin näytteitä kuin ne puhkikuluneet ”Into The Void” tai ”Sweet Leaf”.
Kuten muut yhtyeen vanhat levytykset, tuotanto albumilla on todella korkeatasoinen ja biisit kuulostavat selkeiltä, rikkailta sekä ajattomilta. Vuonna 2001 julkaistulla remasterilla on lisäksi toinen levy, jossa mukana on muutamia live- ja bonusnauhoituksia. Mitään kovin olennaista lisää ne eivät pakettiin tuo, mutta soundia on saatu kohennettua alkuperäisestä yllättävän selkeästi. Kansivihossa Edling tyrmää levyn toteamalla yhtyeen tehneen monia virheitä sen luomisessa, mutta faninäkökulmasta lopputulos kestää hyvin vertailua erityisesti Candlemassin myöhempään materiaaliin.
Kokonaisuus ei ole aivan helpoimmasta päästä ja biisit vaativat useamman kuuntelukerran auetakseen. Kappaleiden sisällä on paljon erilaisia osia ja suurin osa on 6-7 minuutin eepoksia. Hienoja riffejä, tunnelmaa ja Messiahin loistavaa tulkintaa löytyy läpi levyn ja nimenomaan tasaisuutensa myötä ”Ancient Dreams” nousee korkealle Candlemassin diskografiassa, vaikka jokainen biisi ei mestariteos olekaan. ”Epicus Doomicus Metallicuksen” tai ”Nightfallin” tasolle ei ylletä, mutta epätasaisempi ”Tales Of Creation” jää tämän taakse yllättävän selvästi.
8/10
Ville Krannila
1.Mirror Mirror
2.A Cry From The Crypt
3.Darkness In Paradise
4.Incarnation Of Evil
5.Bearer Of Pain
6.Ancient Dreams
7.The Bells Of Acheron
8.Epistle No.81
9.Black Sabbath Medley
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}