Behemoth – I Loved You At Your Darkest (2018)

MAINOS:




Puolan konservatiivien ja uskonnollisten ryhmittymien lihapiikki Behemoth sylkäisi uuden läjällisen jumalanpilkkaa vastustajiensa kasvoille. Jumalaton ja tiukka Behemoth-rymistely “I Loved You At Your Darkest” jatkaa yhtyeen karvasta ja intellektuellia nykylinjaa.

Bändin edellinen levy “The Satanist” (2014) oli monella mittarilla menestysteos ja asetti koko genrelle uusia laatustandardeja ja ohjesääntöjä. Ylistetty levy myi hyvin ja siivitti Behemothin kiertueelle soittamaan vain ja ainoastaan “The Satanistia”. Levy myi esimerkiksi Puolassa kultaa ja pärjäsi muutenkin myyntilistoilla hyvin. Yritä siinä nyt sitten kasata moiselle möhkäleelle seuraajaa.

Kenties vertailujen välttämiseksi laulaja Nergal on sanonut ettei ILYAYD pyri jatkamaan “The Satanistin” jalanjäljissä. Ei voi kieltää, etteikö se kuitenkin olisi sulavaa jatkumoa aiemmille suuntaviivoille soundien ja biisimateriaalin valossa. Levy esittelee parhaiten sen, miten hyytävä ja majesteettinen Behemothin tone-of-voice on tänään. ILYAYD jää kakkoseksi “The Satanistille”, mutta sillä ei ole mitään väliä. Behemoth on luonut särmikkään kokonaisuuden, jossa loistaa tietynlainen ajattomuus ja saatanallinen sekasorto. Levy sijoittuu heittämällä orkesterin 11 levyn repertuaarin kärkikastiin.

ILYAYD ei hötkyile eikä hätäile vaikka nopeusrajoittimet onkin asetettu melko tappiin. Muun muassa visuaalisesti vaikuttavan videonkin saanut raivoralli “God=Dog” malttaa pysyä liitoksissaan eikä repeile spektrinsä ulkopuolelle. Parhaiten “The Satanist” -levyn tunnelmaa muistuttaa tuplabasarilätkytys “Ecclesia Diabolica Catholica”, jossa yhdistyvät “Blow Your Trumpets Gabrielin” ja “Ora Pro Nobis Luciferin” kaltaiset musiikilliset uroteot. Sen monikerroksinen anti on tunnelataukseltaan vaikuttava.

ILYAYD:n vaikuttavuutta on toisaalta sen ankaran vihainen tuska ja raivo, mutta myös hetkittäiset hengähdystauot – ajoittaiset synninpäästöt, joista voidaan nostaa esille esimerkiksi muutamat komeat kitarasoolot ja hivenen keskimääräistä lyhyemmät kappaleet (esimerkiksi tiukka “Wolves Ov Siberia” on runtattu munakellon mukaan alle kolmen minuutin). Jos jätetään intro ja outro pois, niin käytännössä kymmenen kappaleen kokonaisuus on nopeasti kuunneltu.

Levyn nimi on lainaus raamatusta ja Behemothin viestittämänä varmasti kiukuttaa hurskaampaa seurakunnan väkeä. Kiusa se on pienikin kiusa.

Levy äänitykset on tehty Puolassa ja Yhdysvalloissa ja tuotannon on käytännössä hoitanut bändi itse. Mukana on myös puolalainen Jan Stoklosan johtama 17 -henkinen kuoro, joka tuo usein komean lisämausteen kappaleisiin.

Behemoth on yksi suurista. Se on raivannut tiensä ansaitusti huipulle. Moni heikompi olisi heittänyt hanskat tiskiin viimeistään Nergalin valitettavassa leukemiaan sairastumisessa. Bändi on kerännyt käsittämättömät määrät lokaa niskaansa Puolan konservatiivisilta ryhmittymiltä ja joutuu puolustamaan olemassaoloaan ja sanomaansa jatkuvasti. Kaikki tämä on vain vahvistanut tätä petoa, jota (Nergalin omien sanojensa mukaan) ei tulla pysäyttämään. Bändin on tarkoitus jatkaa ja pysyä vahvana vielä vuosikausia ja “I Loved You At Your Darkest” on oivallinen todiste tästä.

Profiili |  + artikkelit

Heavyn moniottelija, vapaa-ajattelija, satanistisuvakki ja humanisti. Metallin maku suussa on vahvasti black-painotteinen, vaikka Judas Priest on se suurin rakkaus. Suunnittelen ja ylläpidän Luolan nettisivua ja brändi-ilmettä. Kirjoitan artikkeleita, arvioita, uutisia ja haastatteluja sekä kuvaan keikat ja festarit. Odotan, että Martti Servo tekisi joskus metallialbumin.