Dismember – Like An Everflowing Stream (1991)

MAINOS:



 

[three_fourth]Carnagen tuhkista syntynyt Dismember julkaisi debyyttinsa yli 20 vuotta sitten. Aika on ihmeellinen käsite ja miten se vaikuttaa levyihin eri tavalla. Dismemberin Like An Everflowing Stream kuulostaa vielä tänäkin päivänä tuoreelta, aivan kuin voisi haistaa albumia kuunnellessa juuri vuodatetun veren. Tämä on yksi niitä levyjä, jonka ansiosta eurooppalainen ja etenkin ruotsalainen death metal valtasi alaa ja avasi portteja lukuisille yhtyeille. Dismemberin ohella ruotsin kultaiseen nelikkoon kuuluvat myös yhtyeet Unleashed, Entombed sekä Grave, jotka olivat omalla panoksellaan aiheuttamassa sekasortoa 90-luvun alussa.

Levyn kun ottaa käsiin niin se saa jo tuntemaan, että jotain suurta on tiedossa. Nämä ovat niitä asioita, joihin olen aina itse kiinnittänyt levyissä huomiota. Erittäin tyylikäs levynkansi 90-luvun hengessä ja takakannen bändikuva on huomiota herättävä. Takakuvassa bändin jätkät ovat veressä, tuimat katseet sekä alaspäin oleva risti ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan toimiva yhdistelmä. Kappaleiden nimet tyyliin ”Skin Her Alive”, ”Bleed For Me”, ”Dismembered” saavat levyn soittimeen kuin itsestään.

Tämä on ehdottomasti Dismemberin paras levy. Tästä asiasta ei tarvitse edes keskustella, vaikka myöhempien julkaisujen joukossa pari helmiä löytyy. Heti ensimmäinen biisi ”Override of the Overture” laittaa levylle semmoiset lähtökohdat, että ei paremmasta väliä. Rosoiset alavireiset kitarat uppoaa ytimiin kuin veitsi tuoreeseen lihaan. Levyn soundimaailma on jotain selittämätöntä, joka erottaa Dismemberin kanssaveljistään rapakon takana tai muualla Euroopassa. Tätä soundia ovat monet bändit hakeneet, mutta harvoin siinä onnistuneet. Vielä kun Dismemberin biisien taso on niin kova, niin se saa näyttämään kopioijat entistä huonommilta. Suomalaissukuisen laulajan Matti Kärjen laulu on raapivaa ja aggressiivista. Kärjen huudahdukset tulevat kuin mielisairaalan käytäviltä, mikä lisää entisestään levyn synkkää tunnelmaa. Vaikka levyn yleisilme soundeiltaan on raaka ja erittäin raskas, niin kitaraleadit ja soolot ovat jollain tapaa surumielisiä ja koskettavia. Mihinkään kyyneltenvuodatukseen ei tarvitse kumminkaan ryhtyä, koska itkuvirret eivät kuulu tämän yhtyeen kategoriaan. ”Soon To Be Dead” on vajaa kaksiminuuttinen rykäys joka pistää veren kiertämään ja jalat hakemaan juoksuaskelia lähimpään moshpittiin. ”And So If Life” on levyn suosikkejani, jonka tapporiffit saavat huonommankin päivän käyntiin.

Levyn melodisempaa puolta tarjoilevat ”Dismembered” sekä ”In Death`s Sleep”, joiden aikana kaasujalkaa vähän löysennetään ja annetaan kitaristien puhua kaunista kieltään. Mutta juuri kun olet vaipumassa unenomaiseen tilaan, niin biisien tempoa muutetaan ja veret lentää taas seinille. En voi myöskään väheksyä rumpali Fred Estbyä, jonka sävellyskynä on terävimmillään juuri tällä levyllä. Hänen improvisointinsa rummuissa, mutta paketin kasassa pitäminen on ihailtavaa mihin harvemmin tämän tyylin bändeissä kiinnittää huomiota. Loppuun on vielä nostettava kappale ”Skin Her Alive”, jonka sanoitukset ja biisin suoraviivainen sävellys ovat esimerkillinen näyte yhtyeen toimivuudesta.

Like An Everflowing Stream on albumi, joka kuuluu kaikkien death metallistien levyhyllyyn. Tämä ei ehkä uppoa perinteisen hevin kuluttajalle, mutta suosittelen tutustumaan levyyn ihan yleistiedon takia. Dismember on nykyisin kuopattu, mutta heidän ensimmäiset levytyksensä elävät ja puhuvat karua kieltään. Tuskassa vuonna 2004 tuli todistettua bändin livekunto. Se oli hieno keikka joka päättyi kappaleeseen Dreaming in Red, joka kuvastaa yhtyettä enemmän kuin hyvin.

9 ½ / 10

Juha Karvonen

[/three_fourth]
[one_fourth_last]

dis

1. Override of the Overture
2. Soon to Be Dead
3. Bleed for Me
4. And So Is Life
5. Dismembered
6. Skin Her Alive
7. Sickening Art
8. In Death’s Sleep [/one_fourth_last]

Profiili | + artikkelit

Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-