[three_fourth]Nivalan sumussa omaa melodista black metal-keitostaan hämmennellyt nelihenkinen Goats of Doom on julkaissut toisen pitkäsoittonsa ”Intra Ecclesiam Nulla Salusin” viime vuoden elokuussa. Tämän ja edellisen pitkäsoiton, vuonna 2012 julkaistun ”Lost in Time and Voidin” lisäksi yhtye on keitellyt pari EP:tä historiansa aikana.
Levyn alkuun vakuutellaan puhesamplessa Saatanan tulleen jäädäkseen jonka jälkeen lähetetään levyn nimikkoraita matkaan pienen nostatuksen saattelemana. ”Intra Ecclesiam Nulla Salus” pitää sisällään tarttuvia melodioita ja ajoittain ihan kelvollista paahtoakin. Pitkänlaisessa avausraidassa fiilistellään hieman rauhallisemmin loppua kohden ja ”Altars Smothered by Ashiin” lähdetään kirkonkellojen ja ”batushkamaisten” kirkollisten menojen saattelemana. Räväkällä riffillä alkuun pantu biisi ei oikein ota lähteäkseen kun toistoja tulee omaan makuuni hieman liikaa ja vasta reilun minuutin kohdalla päästään biisiä kannattelevan, varsin tarttuvan melodian kimppuun. Tähänkin vajaaseen yhdeksänminuuttiseen biisiin on mittaa saatu lisäämällä folk-henkinen osio puhtailla vokaaleilla höystettynä ja meno on jo aika eri kuin biisiin lähdettäessä.
Vaikka alkuun vaikutti ihan lupaavalta, ei ”Intra Ecclesiam Nulla Salus” tarjoa mitään uutta edustamaansa genreen, päinvastoin tuntuu että levyllä on hieman yrittämisen makua kun biiseistä on kauttaaltaan tehty puuduttavan pitkiä. Kahden ensimmäisen raidan jälkeen levy on ikään kuin kuultu sillä loput kappaleet noudattavat samaa kaavaa. Ilmeisesti tässä on haettu sekä menevää paahtoa, että tunnelmallista maalailua ja levystä jää ambivalentti tunne kun kahden tunnelman dikotomiaa ei ole saatu hitsattua riittävästi yhteen. Hyviä oivalluksia ja riffejä on siellä täällä, mutta ne eivät yksin riitä kantamaan biisejä saatikka levyä loppuun eikä se kestä kuuntelua moneen kertaan. Soundimaailma on 90-luvun henkeen ihan toimiva eikä soittotaidoistakaan ole puutetta. Teknisesti pyyhkeitä tulee ainoastaan vokaaleille, joiden sovitus on jokseenkin mielikuvitukseton ja niistä puuttuu se viimeinen silaus pahuutta vakuuttamaan Saatanan suvereenisuutta kuulijalle.
Goats of Doom on internetin kautta löytyneen annin perusteella luonut ihan mukavan, kulttimaisen olemuksen joka sekin on tosin viime aikoina kärsinyt hieman inflaatiota ja maistuu hieman kopioimiselta. Suurin inflaatio tulee kuitenkin itse musiikista jossa on kaikkea sitä mitä on jo moneen kertaan kuultu onnistumatta kuitenkaan yhdistää niitä toimivaksi paketiksi.
6½/10
Tore Pedersen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. Intra Ecclesiam Nulla Salus
2. Altars Smothered by Ash
3. The Secret Lights ov the Stars
4. As They Roam the Left Hand Path
5. Yhtä hulluuden kanssa
6. Prophet ov Fire and Ruins
7. Tuonelaan vie sieluni tie
[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
 - levyarvio. Tore Pedersen, Metalliluola.){kind=link}