MAINOS:


Kotimainen Jorma Mattila & Ulkopuoliset vastaili Metalliluolan kysymyspatteristooon. Tutustu yhtyeeseen alla.

Mikä on bändinne nimi, ja onko sillä jokin erityinen tarina tai merkitys: Jorma Mattila & Ulkopuoliset on nimi joka tarkoituksella hämmentää ja osin ärsyttääkin. Siinä on vahva lataus tanssilavojen ja jokseenkin erilaisen musiikkityylin haminoille, jolloin todellisuus usein yllättää kuulijan. Mutta onhan se nyt toisaalta kaikin puolin punk nimi. Jotkut ovat meille sanoneen että nimi on onneton ja nimeämällä bändin uudelleen olisivat suurin piirtein taivaan portit meille avoinna. Nimestä on kuitenkin tullut olennainen osa imagoamme ja sisällöntuottostrategiaamme; saahan siitä jos jonkinlaista läppää väännettyä. Ja toisaalta taas vääräleuatkin ovat myöntäneet, että ainakin nimi jää mieleen. Jorma Mattilasta on jopa kasvanut Imatralla eräänlainen kulttihahmo, jonka perään kysellään ja jonka salaperäisyyttä usein hämmästellään. Ja tietysti lietsomme mielellämme huhuja heittämällä lisää vettä kiukaalle. Nimen taustalla on todellisuudessa varsin looginen tarina, mutta se on aivan liian tylsä kerrottavaksi mediassa.
Miten määrittelisitte genrenne, ja mitä piirteitä musiikistanne erityisesti korostaisitte: Jorma Mattila soittaa genreihin kangistumatonta rokkia, jossa on vaikutteita punkista ja metallista, jopa 80-luvun hard rockista. Indietä, mutta olemassa häilyväisellä mainstream-kulmalla. Musiikin tulee olla tarttuvaa, semmoista mikä menee jalan alle ja nousee päähän. Lyriikat ovat aina olleet musiikissamme tärkeässä osassa. Monitulkintaisuutta on jonkin verran läsnä, mutta usein sanoituksemme ovat oikeastaan varsin suoria. Tarkoitus pitää vain osata kaivaa esiin kaiken paatoksen, mustan huumorin ja itseironian suosta. Kaikki ei aina ole sitä, miltä ensi alkuun kuulostaa. Sävellysten, sanoitusten ja sovitusten on yhdessä muodostettava toimiva liitto. Siksi kiinnitämme kaikkiin kolmeen erityishuomiota.
Ketä yhtyeeseenne kuuluu, ja miten kuvailisitte kunkin jäsenen roolia ja persoonallisuutta: Johtotähtenämme tuikkii tietysti kaunis ja kirkasääninen laulajamme Jonna; luonnonlapsi ja kaikin puolin rock mimmi, joka menee äijäporukan mukana täysillä. Jonna on herkkä heittäytyjä ja valovoimainen esiintyjä, siviilissä tyyppi, jonka kanssa on vaikea ajautua konfliktiin.
Sitten on tietenkin voimaduomme, basisti Veskun ja rumpali Nikon muodostama rytmiryhmä, insinööri ja tekijä. Kerrassaan oivallisia seuramiehiä ja muusikoina bändimme dynamo. Basson ja kannujen pyhä liitto luo rytmin ja poljennon, jonka päälle kitaristikaksikon onkin helppo kutoa omia kudelmiaan.
Taitava ja näkemyksellinen lead-kitaristi Seppo kuorruttaa Ilun komppikitarat milloin tunnelmoiden, milloin suorastaan rallatellen, ja antaa osaltaan kappaleisiimme ne viimeisetkin mausteet, jotka tekevät keitoksesta maistuvan. Seppoa kuvaillaan usein stoalaiseksi, mikä pitääkin varsin hyvin kutinsa. Rauhallinen ihmisluonne, joka ei syyttä suotta pidä meteliä itsestään. Ilu taas on taiteilijaluonne, vähän hullu, vähän ADHD, tyyppi jolle musiikki on miltei kaikki, intohimo ja rakkaus, luovuuden lähde ja loputon voimavara.
Yhdessä tämä kvintetti täydentää toinen toisiaan ja muodostaa symbioosin, jossa jokaisen omalle persoonalle ja luovuudelle jätetään tilaa. Ystäviä treeniksellä, ystäviä treeniksen ulkopuolella. Meillä vallitsee vahva demokraattinen ja kemiallinen yhteys, jossa yhteisö asettuu yksilön edelle
Mistä yhtyeenne on kotoisin, ja miten kotipaikkanne on vaikuttanut musiikkiinne tai tyyliinne: Jorma, kuten kaverit sanoo, on perustettu Imatralla, mutta osa porukasta vaikuttaa Lappeenrannan puolella. Imatra on, miten sen nyt sanoisi, yhtä aikaa ihan helvetin upea paikka ja toisaalta taas vihoviimeinen jumalan hylkäämä perse. Kaikki pikkukaupungin lieve-ilmiöt ovat läsnä; toisaalta täällä vallitsee kohtalaisen hyvä yhteishenki, ja onhan täällä kaunista jokimaisemaa. Olemme tuoneet tätä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön verrattavaa kotiseuturakkautta esille paljonkin, esimerkiksi sanoituksissamme. Vuonna 2024 julkaisimme Imatrankoski EP:n, jonka musiikkivideon kautta voi ihailla kansallisihmeen kantamaisemia ja jonka lyriikassa voi tavoittaa enemmän kuin rahtusen imatralaisuuden ytimestä. Lopulta vastaus löytyy aina Imatrankoskesta.
Ketkä ovat yhtyeenne esikuvia, ja miten he ovat inspiroineet musiikkianne ja tyyliänne: Meillä ei varmaankaan ole kovin yhteneväisiä esikuvia. Olemme alusta asti pyrkineet luomaan oman näköistämme äänitaidetta ja vaikutteet imeytyvät sekaan ikään kuin vahingossa, alitajunnan kautta. Kotimaisista CMX-yhtyeen vaikutusta ei voine kiistää, ja taitaa siellä paikoitellen kuulua kaikuja myös pohjoismaisesta kitara- ja glam-rockista. Koska jopa black metalia on tullut uutterasti kuunneltua, voi siitäkin genrestä aistia joskus itiöitä. Joku on joskus verrannut Mokomaan, vaikkakaan emme itse näe tai kuule yhteyttä.
Kertokaa yhtyeenne taustatarina. Mitkä ovat olleet merkittävimpiä käännekohtia matkan varrella: Yhtye laitettiin pystyyn vuosikymmenen alussa ja ehkä 2023 se vakiintui nykyiseen olomuotoonsa. Samana vuonna aloitimme myös keikkailun ja loputtoman kasvun ja kehittymisen tien kohti seuraavaa päämäärää. Kun oma kappaleemme soi ensimmäistä kertaa YLE:n radiotaajuuksilla, tuntui se silloin käänteentekevältä. Loppujen lopuksi siitä ei kuitenkaan poikinut juurikaan sen enempää. Haastattelut, radiosoitot ja mediahuomio ovat toki jääneet mieleen, kuten myös liki pitäen jokainen vetämämme keikka. Koemme, että merkittävimmät käänteet tapahtuvat vasta hamassa tulevaisuudessa.
Mitkä ovat yhtyeenne tärkeimmät tavoitteet, ja miten aiotte saavuttaa ne: Haluamme tietysti julkaista säännöllisesti uutta musiikkia, luonnollisesti niin että uusi levy on aina edellistä parempi, taakse päin ei ole syytä tähystää. Siinä sivussa keikkakalenteri voisi sisältää enemmänkin merkintöjä, vaikka toisaalta muutamaan menneeseen vuoteen mahtuu keikkoja jo varsin mukava määrä. Haluamme tietysti kasvaa ja kukoistaa, esiintyä kaikissa maamme legendaarisissa rokkiluolissa, klubeilla ja festareilla. Myös Baltian puolella olisi mukava piipahtaa. Mitään stadionluokan kivitaloa emme ole rakentamassa, mutta olisihan se hienoa, jos bändin jäsenet pystyisivät elättämään itsensä musiikilla.
Miten työnjako toimii musiikin tekemisessä, ja miten inspiroitte toisianne: Toimimme varsin demokraattisesti; jokainen tuo aihioihin omat mausteensa ja tyylinsä. Esimerkiksi kitaristimme ovat keskenään varsin eri tyylisiä soittajia, tämä jos mikä inspiroi ja saa aikaan omaperäisiä ratkaisuja. Niko on peruskallio, joka osaa biisit jo ennen kuin olemme ehtineet edes vetää niitä koko porukalla. Vesku loihtii kulloinkin tarkoitukseen parhaiten sopivat bassolinjat jostain erityislaatuisen mielensä syövereistä ja Jonna antaa palaa taidolla, vimmalla ja intohimolla. Meitä inspiroi se, että me kaikki olemme tässä ikään kuin samassa veneessä. Yhteisine unelminemme, yhteisine päämäärinemme.
Uusimman julkaisunne nimi: Illuusion mestari -single odottaa vielä tätä kirjoitettaessa julkaisuaan, mutta puhutaan enää korkeintaan viikoista. Kappaleen kylkeen tulee kenties upein musiikkivideo mitä tässä maassa on viime vuosina kuvattu. Single tulee sisältymään debyyttialbumillemme, joka olisi määrä julkaista vuoden 2026 aikana. Julkiolevista Imatrankoski EP vuodelta 2024 on viimeisin työnäytteemme.
Avatkaa uuden levynne/julkaisunne taustoja. Mikä toimi inspiraationa, miten se syntyi, ja mitkä ovat levyn keskeiset teemat: Puhutaan nyt tästä tulossa olevasta singlestä ja sen videosta. Illuusion mestari syntyi synkeän kotiinpaluun tiimellyksessä; olimme näet olleet bändin (okei, osa ei ollut mukana) porukalla oikein kunnon rökellysreissulla Prahassa, missä tuli tenutettua viisi päivää vuorotta. Huhtikuussa Prahassa vallitsi täysi kesä, viinakset olivat järkyttävän edullisia ja meillä oli kaikin puolin ihan helvetin hauskaa. Jo kotiinlähtöpäivän aamuna alkoi vituttaa armottomasti, kuten usein käy kun hauskuus loppuu ja paluu kolkkoon arkeen iskee. Imatran rautatieasemalla se kuitenkin iski tavallistakin voimakkaammin. Vaikka miten yritti ajatella, että Suomi on kuitenkin lopulta varsin ihana maa, maailman onnellisin kansa ja kaikkea, jäi Keski-Eurooppaan huutava ikävä. Kappaleen sanoitus lähti itämään näistä näkökulmista ja siitä tulikin lopulta eräänlainen elävä äänitodistus siitä, kuinka Suomea ja suomalaisuutta hehkutetaan maailmalla joskus vähän liikaakin. Ja toisaalta taas; omasta kulttuuristaan pitää osata olla ylpeä. Siksi painelimme kuvauskalustoinemme kesämökille ja ymppäsimme videoomme kaikki mieleemme juolahtaneet suomalaisen kesänvieton kliseet, ilot ja kompastuskivet. Sävellys muotoutui sanojen lomaan kuin itsestään, sen enempiä pakottamatta.
Minkä bändin kanssa lähtisitte kaikkein mieluiten kiertämään maailmaa: Varmaankin jonkun sellaisen, jossa on mukavia seuramiehiä. Sellaisia jotka eivät sylje lasiin, mutta ovat kuitenkin tavallisia jalat maassa -tyyppejä. Jonkin kotimaisen bändin kanssa olisi mukava rundata myös kotimaan kamaran ulkopuolella. Meillä on ollut hyviä hetkiä monienkin yhtyeiden kanssa, mutta luultavasti ottaisimme mukaan Luutarhatontut ja Rähinäremmin. Siinä sitten kolmistaan vietäisiin kotoisan koukeroisen kielemme ilosanomaa sitä ymmärtämättömien korviin. Ihan varmasti olisi ikimuistoinen rundi.
Mitkä kaksi kappaletta suosittelisitte tuotannostanne, ja mikä tekee niistä erityisiä (merkitys, teknisyys, fanisuosikki): Jo pari kertaa mainittu Imatrankoski tuntuu nauttivan suosiota yli genrerajojen. Se onkin varsin kuvaava työnäyte siitä, mistä Jormassa pohjimmiltaan on kyse. Luonnollisesti suosittelisimme myös mainittua Illuusion mestaria, sillä uusinhan on aina parasta.
Miten tärkeässä roolissa lyriikat ovat musiikissanne, ja millaisia viestejä haluatte välittää: Lyriikat ovat hyvinkin keskeisessä osassa koko Jorma-touhussa. Olemme jättäneet esimerkiksi enimmän politiikan ja kantaa ottavuuden meitä punkimmille tekijöille, sen sijaan haluamme kertoa tarinoita, joihin kuulijat voivat samastua ja joista he voivat löytää tarttumapintaa. Kerromme asioista ja ilmiöistä, jotka ovat useimman meistä elämässä läsnä, tavalla tai toisella. Melankolisen pohjavireen takana kuultaa usein se kuuluisa pilven hopeareunus, vaikka se monesti onkin verhottu sangen synkällä sumuverholla. Haluamme tehdä kauniille ja fonetiikaltaan ainutlaatuiselle kielellemme kunniaa.
Miten bändinne musiikki on kehittynyt perustamisen jälkeen: Se on kehittynyt oikeastaan kaikilla mahdollisilla osa-alueilla, oikeastaan olisi aika murheellista ellei näin olisi. Olemme parempia soittajia, esiintyjiä ja biisinkirjoittajia kuin aloittaessamme, olemme oppineet hyödyntämään vahvuuksiamme ja tuomaan oman ilmeemme selkeämmin esille. Eävarmuus on karissut ja tilalle tullut aimo satsi tervettä itseluottamusta, uskoa omaan tekemiseemme. Se kuuluu soiton tiukkuutena ja entistä parempina biiseinä, joskin toisaalta olemme aina olleet sitä mieltä että tietynlainen rosoisuus ja yllätyksellisyys kuuluu olennaisena osana Jorman soundiin.
Mitkä ovat olleet suurimpia haasteitanne bändinä, ja mistä olette erityisen ylpeitä: Olemme erityisen ylpeitä siitä että olemme jo nyt onnistuneet luomaan koko joukon ääniteoksia, jotka eivät toista mitään jo olemassa olevaa. Siitä että olemme löytäneet oman itsemme ja tavallaan paikkamme maamme musiikkikartalla, vaikka päämääräämme onkin vielä matkaa.
Haasteita meillä on esimerkiksi markkinoinnissa. Kukaan meistä ei esimerkiksi ole erityisen osaava somettaja. Näin vanhoilla äijillä ja muijilla menee äkkiä sormi suuhun, jos jossain tarvitaan modernia tietoteknistä osaamista. Lisäksi keikkojen buukkaus on tänä päivänä aivan saatanan haasteellista ja aikaa vievää. Ravintoloitsijat ja keikkajärjestäjät hukkuvat pyyntöihin, eivätkä toisaalta ole kovin halukkaita ottamaan riskejä. Yhden keikan järjestymisen eteen saa paiskia töitä hartiavoimin.
Tietysti osaava keikkamyyjä, jolla motivaatio ja kontaktiverkosto olisi kunnossa, voisi olla meille juuri omiaan. Sellaista ei vain vielä tähän päivään mennessä ole löytynyt, mutta ehkä meneillään oleva hyvä noste ja uudet julkaisut muuttavat asiantilaa pikkuhiljaa.
Missä unelmoisitte soittavanne ja miksi juuri siellä: Vaikkemme olekaan ihan se puhtain punk-bändi, kutkuttaisi ajatus Puntalan legendaaristen punk-festien lauteilla. Toinen melkein yhtä kiehtova stage olisi sitten melkein täällä kotikonnuilla. Niin ikään legendaarisia LPR HC Festejä ei enää järjestetä, mutta vaikuttaisi että Saimaa Punk Fest toistaa samaa kaavaa varsin onnistuneesti. Siellä olisi mukava esiintyä vaikka jo ensi suvena.
Tietysti Tavastia, pitäähän se vähintään kerran elämässään kokea. Ja kuten jo aiemmin tulikin mainittua, olisi joskus kiva pistäytyä soittamassa myös maamme rajojen ulkopuolella, esimerkiksi Virossa tai Latviassa.
Miten koette metalliyhteisön, ja mikä on mielestänne sen merkitys bändeille ja faneille: Olemme olleet keikalla jokusen kerran näissä metalliin keskittyneissä tapahtumissa ja vastaanotto on ollut hyvää ja jengi viihtynyt, vaikkemme varsinaisesti olekaan hevareille sitä itsestään selvintä kohderyhmää, saati he meille. Metalliyhteisö vaikuttaisi olevan nimensä mukaisesti yhteisö, ketään ei ylenkatsota eikä suljeta ulkopuolelle, joskin joskus vastaan tulee puristeja, jodien mielestä ilman blast beatia ei ole metallia, eikä ilman metallia musiikkia, kaikki muu on tissinläpsyttelyä ja paskaa. Koska emme edelleenkään koe kuuluvamme mihinkään tiettyyn genreen tai ahtaaseen karsinaan, koemme metalliyhteisön- ja yleisön omaksemme siinä missä punkpirskeet Mehukattitöniköitään heiluttelevine keesipäineen tai hillitymmin keikkaa seuraavine tavan rokkareineenkin. Pitti, yhteislaulu, puuskakädet, meille kelpaa kaikki. Emme valikoi yleisöämme, kunhan kaikilla on hyvä fiilis, ketään ei kohdella kaltoin ja ne kuuluisat turvallisen tilan periaatteet vallitsevat.
Saako musiikkinne inspiraatiota myös musiikin ulkopuolisista asioista, kuten kirjallisuudesta, elokuvista tai elämästä ylipäätään: Oikeastaan kaikki inspiraatiomme ammentaa elämästä ja elämänkokemuksista, arjesta ja juhlasta. Ja elämä itsessään pitää sisällään myös muita kulttuurin osa-alueita kuin musiikin. Voimme ottaa kappaleeseen idean perinteisestä baarikännäysreissusta tai toisaalta hyvästä (tai huonosta) leffasta, uskonnoista, mytologioista, ihmissuhteista, päihteistä. Inspiraation lähde on loputon, kunhan vain osaa pitää silmänsä ja mielensä avoimina.
Onko teillä erityisiä soittimia, laitteita tai äänitystekniikoita, jotka ovat tärkeitä soundillenne: Äänituotannollisesti haluamme säilyttää tietyn roson ja inhimillisyyden. Emme esimerkiksi käytä ollenkaan klikkiä, eivätkä autotunet tai vastaavat ole juttumme. Noin yleisesti ottaen ihan sama kunhan vain säröä ja meteliä lähtee.
Muita asioita, joita haluatte kertoa yhtyeestänne: Vaikkei Jorma Mattila & Ulkopuoliset täytä kaikilta osin metallimusiikin määritelmää, suosittelemme kaikille metallidiggareille tuotantoomme tutustumista. Jos viehdyt esim. Sentencedistä, saatat löytää Jorman lyriikoista ja melodiakuljetuksista samoja elementtejä.
Muutenkin muistuttaisimme, ettei kuuntelijana kannata fakkiutua liian tiukasti karsinoihin. Kurkistakaa välillä boksin ulkopuolelle, sillä usein sieltä löytyy uusia, kiinnostavia juttuja, jotka saattavat parhaimmillaan laajentaa katsantokantaa ja tarjota uudenlaisia musiikillisia elämyksiä ja kokemuksia.
Jorma Mattila & Ulkopuoliset ei ole bändi punkkareille tai hevareille. Se on bändi kaikille niille, jotka haluavat löytää musiikista merkityksiä taikka ihan vain heittäytyä tunteen vietäväksi. Kuunnelkaa musiikkia tunteella, sillä tunteella sitä yleensä tehdäänkin. Älkää silti heittäkö tervettä järkeä romukoppaan sillä tunne-elämä saattaa joskus johdattaa harhaan ja sulkea ennalta pois asioita, joista voisi kenties löytää uudenlaisia näkökulmia ja syvyyksiä.
Mitä haluaisitte sanoa lukijoille ja faneillenne, ja mihin suosittelisitte heidän tutustuvan ensin tuotannostanne: Kuunnelkaa koko tuotantomme läpi uusimmasta vanhimpaan tai päinvastoin. Kuulette tällöin bändin kehityskaaren ja tavallaan saatte osallistua sille samalle matkalle, jonka varrelta me lopulta löysimme itsemme ja musiikillisen kotimme. Antakaa kappaleillemme aikaa, sillä musiikkimme ei ole mitään kertakäyttötavaraa, uusia sävyjä ja vivahteita avautuu vähitellen ja kun lopulta pääset todenteolla kyytiin, voit löytää tuotannostamme paljon iloa, jopa lohtua.
Linkit yhtyeen kotisivulle ja somekanaville: LinkTree
Instagram
Facebook
Linkki yhtyeen musiikkivideoon:
Linkit yhtyeen Spotify, Bandcamp tms. kanavalle: Spotify
Youtube-kanava

 

Kuva: Susan Lankinen