Speed Metal Party on vuosittainen old school speed/thrash metal -keikkatapahtuma, joka järjestetään elokuussa Tampereella.
Speed Metal Partyn historia yltää aina 1980-luvun lopulle, kun speed ja thrash metalin suosio suorastaan räjähti. Bändejä tuli tuolloin joka niemen notkelmasta, kylistä ja kaupungeista.
Tapahtuman järjestäjätaho Prestige ja kitaristi Örkki ovat vuosittain pyrkineet saamaan yhden tai useamman ulkomaalaisen kiinnityksen mukaan. Tänä vuonna oli mukana yllättäen kolme ulkomaan elävää.
Illan aloitti Malicious Death. Bändi on napannut nimensä Necromancerin demolta löytyvältä biisiltä. Ensimmäisen yhtyeen paikka ei ole kiitettävä, mutta Malicious Death veti tiukan alkulämmittelyn ja otti luulot pois. Biisit toimivat ja laulajan kireä vokalisointi toimi hyvin. Sinänsä harmi, ettei ryhmä ole saanut paljon palstatilaa, vaikka hommassa on ytyä ja biisit ovat ärhäkkäitä rypistyksiä.
Illan erikoisuus oli australialainen vanhan liiton power thrash/speed metallia vääntävä viisikko Nothing Sacred. Yhtye on ollut käytännössä aktiivinen jo 1980-luvun alusta lähtien. Basisti ja rumpali ovat soittaneet mm. Hobbs Angel Of Deathissa.
Tarjolla oli loppujen lopuksi lähes tuntematon australialainen metallisuuruus. Bändi veti hyvin old school henkistä power/thrash metallia, jossa selvästi oli havaittavissa kasarikauden soundimaailma ja -rakenne. Biisit olivat hyviä ja tarttuvia. Yleisö oli kieltämättä pihalla materiaalista ja yhtyeestä. Se ei kokoonpanoa lannistanut bändin tuuttaessa menemään hyvällä vastaanotolla. Keikan jälkeen aussit saivat juomaseuraa suomalaisista.
Kotimainen Maniac Abductor on jo saanut mainetta kovana thrash-ryhmänä. Bändi kohtasi setin aikana yllättäviä teknisiä ongelmia, sillä toinen kitara katosi kokonaan kuuluvista. Tämä ei estänyt settiä jatkumasta, sillä keikka vedettiin läpi yhden kitaran voimalla.
Yhtye oli todella kova lavalla, sillä thrashin ja crossoverin risteymä toimi hienosti. Vokalisti Niklas Pappinen omaa tunnistettavan äänen, joka sopii Maniac Abductorin soundiin sekä musiikkiin. Ryhmä kannattaa tsekata, sillä kyseessä on kovimpia thrash nimiä suomalaisessa pienessä scenessä.
Tämän jälkeen Tampereen vanhan liiton speed/thrash -konkareiden vuoro. Ensimmäisenä lavalle asteli Dethrone. Bändi on ollut vakionimi Speed Metal Partyssa aina 1980-luvulta saakka, eikä paljon heitä keikkaa, kun vertaa toiseen tamperelaisyhtyeeseen Prestigeen. Setti luonnollisesti käsitti ensimmäisen levyn materiaalia, mutta myös uutta musiikkia kuten ”Light Corpse”. ”Predator” toimi päätösbiisinä.
Kieltämättä uuden ja vanhan materiaalin välillä on tietynlainen eroavaisuus, sillä riffeistä huomasi, että aikajana on rapiat 30 vuotta. Uudet biisit soundaavat kieltämättä tältä päivältä, kun taas ”Powermadissa” on aivan erilainen rakenne ja riffien tarttuvuus on ikoninen.
Dethrone on julkaissut joitain uusia biisejä yksittäisinä Spotifyssä, mutta yhtye saisi työstää kauppoihin täyspitkän tai EP:n, missä kaikki kappaleet olisivat kerralla kuunneltavissa.
Prestige hyökkäsi lavalle seuraavaksi. Nelikko on ravannut lähestulkoon jokainen viikonloppu keikoilla niin Euroopassa kuin myös kotimaassa. Täytyy myöntää, että kova tahti on tuonut rutiinia ja lisännyt lavameininkiä.
Prestigen kaverit ovat aina olleet kovia lavalla, eikä Tampereella nähty poikkeusta. Nelikko veti varmalla otteella niin uutta kuin vanhempaa tavaraa. Setistä ei oltu myös unohdettu suomen kielellä vedettyjä HC-pohjaisia vetoja.
Mattsonin rumputulitus on laittanut rytmikolmikon soittamaan vielä tiukemmin sekä raskaammin. Aku Kytölän välispiikit ovat aina yhtä riemastuttavia. Miehellä oli myös tällä kertaa sana hallussa. Prestige oli selvästi tiukassa iskussa, sillä kavereiden varmuus ja biisien tarttuvuus ovat takuuvarmoja seikkoja, jotka tekevät Prestigesta livenä elämyksen.
Heathen on pitkän linjan Bay Area -konkari, jonka historia on värikäs ja samalla traaginen. Miehistöä on tullut ja mennyt, osa on jo päätynyt rajan toiselle puolelle. Nykyisessä Heathenin kokoonpanossa vaikuttaa yhä vokalisti David White, joka on ainoana jäljellä vauhdikkaista vuosista.
Heathenin nykyinen ryhmä on todella kurinalainen ja hitsautunut yhteen. Yhtyeen soittaminen on tarkkaa ja kurinalaista, sillä lipsumisia ei tapahtunut. Huolimatta siitä, että kitaristi Lee Altus on Exoduksessa ja rumpali on ehtinyt vaihtua matkan varrella, Heathen heitti todella tiukan setin.
Keikka polkaistiin käyntiin nyt jo 20 vuotta vanhalla biisillä ”Dying Season”. Setti käsitti niin vanhaa materiaalia ensimmäiseltä levyltä ”Breaking The Silence” kuin poimintoja tuoreimmalta ”Empire Of The Sand” -albumilta. Illan yllätys oli ”Death By Hanging”, sillä biisiä ei ole veivattu aivan jokaisella Euroopan keikalla.
Heathenin nykyinen kokoonpano on hitsaantunut mainiosti yhteen. Vaikka Altus puuttuu, nykyinen kitaristi Kyle Edissi on oiva värväys hoitamaan tämän tontin. Whiten ääni on ainutlaatuinen ja kestänyt läpi vuosikymmenien, vokalistin soundi ei ole muuttunut lainkaan. White oli vetreässä kunnossa, ravaten lavalla edestakaisin, mitä nyt välillä kävi ottamassa ”happea” myös lavan takana.
Ne, jotka missasivat Heathenin keikan, menettivät nyt hyvän mahdollisuuden nähdä yhden edelleen todella kovassa vedossa olevista thrash legendoista.
Belgian nuoremman sukupolven thrash kone Evil Invaders joutui peruuttamaan keikkoja, sillä yhtyeen nokkamies Joe alkoi sairastella kesken kiireisintä kiertuetta- Ilmeisesti lääkkeet olivat auttaneet sen verran, että Evil Invaders pääsi kapuamaan Pakkahuoneen lavalle.
Heathenin jälkeen ei ollut mikään helppo homma ottaa vuoro haltuun. Ilta oli ollut pitkä sekä lukuisat yhtyeet olivat ehtineet jo esiintyä. Evil Invaders ei ollut tästä moksiskaan. Kaverit ei pysyneet paikallaan, vaan lavalla ravattiin laidasta laitaan vauhdilla.
Belgialaiset tarjosivat aimo annoksen tukevaa vanhan liiton thrash paahtoa, modernilla otteella. Biisit jyräsivät hyvin ja bändi oli tikissä. Keikka aloitettiin kappaleella ”Feed Me Violence” ja siitä eteenpäin mentiin setti läpi sata lasissa. ”In Deepest Black” välissä oli rauhallisempi sovitus, sillä biisiin oli ammennettu tarttuvia melodisia riffejä, jotka muistuttivat jopa balladia.
Evil Invaders on noussut viime vuosina yhä suuremmaksi nimeksi ja hyvä niin. Ýhtyeen keikat kuten tämä Speed Metal Party ovat tiukkaa soittamista ja lavaolemus on miehistöllä hallussa. Seuraava neljäs levy tulee olemaan ratkaiseva tekijä, mihin suuntaan bändi vie soundinsa.
Speed Metal Party on kuin aikamatka takaisin speed/thrash metallin kulta-aikaan. Eroavana tekijänä on vain se, että jengi on nyt huomattavasti lähempänä eläkeikää ja eikä enää daivailla lavalta alas kuten rapiat 35 vuotta sitten. Bändit elävät, biisit ovat kuolemattomia ja ne muistetaan loppuikä kuten Heathenin ”Death By Hanging”.
Speed Metal Partyn järjestäjä Örkki ja koko taustaporukka ansaitsee kolminkertaisen pipon noston, sillä tapahtuma on spesiaali ja pyhitetty vanhan liiton metallille. Kun seuraava Speed Metal Party järjestetään, kannattaa tulla tsekkaamaan meno. Jäämme odottamaan tulevia ulkomaalaisia kiinnityksiä.
Raportti ja kuvat: Arto Lehtinen
