[three_fourth]Sinfonisen metallin edustajan Epican seitsemäs albumi “The Holographic Principle” rakentuu Matrix -elokuvasta tutun teeman ympärille. Lähes kaikissa levyn biiseissä pohditaan mahdollisuutta, että todellisuutemme olisikin tekoälyn luomaa kuvitelmaa. Levy ei sinällään kerro kokonaista tarinaa, vaan muutamaa lukuunottamatta kappaleet käsittelevät kantavan ajatuksen eri näkökulmia.
Musiikillisesti “The Holographic Principle” on häikäisevän kaunis kokonaisuus. Simone Simonsin kirkas ja kuulas laulu soi läpi levyn virheettömästi Mark Jansenin murinoiden tuodessa vokaaleihin aggressiivisempia sävyjä. Bändin kyseenalaistamattoman taidokkaan soiton tukena levyllä soivat myös kuorot ja sinfoniaorkesterielementit tuoden musiikkiin roppakaupalla eeppistä pontta.
Epica on itselle jäänyt vieraaksi useammasta tutustumisyrityksestä huolimatta. Eittämättömästä taidokkuudestaan ja mielenkiintoisesta aiheestaan huolimatta myös “The Holographic Principle” on melko hankala pala rakastuttavaksi. Levy on ikäänkuin valtava kimpale kirkasta jäätä, äärimmäisen kaunis mutta jää allekirjoittaneelle kylmäksi ja kliiniseksi kokemukseksi useallakin pyörityksellä.
Suosikeiksi levyltä nousevat varsinaisen teeman ulkopuolelle jäävät maailman sotaisaa poliittista tilannetta heijasteleva, vahva “Divide And Conquer”, ripauksen melankolista kauhua tarjoileva “Once Upon A Nightmare”, itämaisilla vaikutteilla leikittelevä “Dancing In A Hurricane” sekä ehkä levyn herkimpiä ja brutaaleimpia hetkiä yhdistävä “Tear Down Your Walls”. Varsinkin “Dancing In A Hurricane” tarjoaa upeita sävyjä Simonsin laulussa. Biisi kuulostaa siltä, kuin fantasia-folkin Blackmore’s Night kohtaisi Tarja Turusen aikaisen Nightwishin. Kertakaikkisen ihanaa.
Hyytävän upeiden hetkien vastapainoksi levyllä on kuitenkin mieltäni häiritseviä pätkiä. Kakkosbiisi “Edge Of The Blade” jättää jollain tavalla muovisen popahtavan jälkimaun. Hetkittäin kappaleissa kuuluu myös Disneyn piirrettyjen prinsessakohtausten tuntua. Ehkä selkeimpänä “Beyond The Matrix”.
Epican fanille levy on todennäköisesti aivot räjäyttävä ja itkettävän ihana kokemus. Erillisistä biiseistä nauttii varmasti kaikki kauniista naisäänistä ja sinfonisesta metallista tykkäävä kuuntelija. Levy ei varmasti edellytä edes kovin vahvaa viehtymystä metalliin, ainakaan sellaiseen metalliin, mistä tehdään taistelukirveitä. Metalliltaan keuhkot tyhjentävää potkua kaipaava kuulija saattaa alkaa kuunnellessaan kaivata jotain suoraviivaisempaa tavaraa.
8+/10
Raisa Krogerus
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
01. Eidola
02. Edge Of The Blade
03. A Phantasmic Parade
04. Universal Death Squad
05. Divide And Conquer
06. Beyond The Matrix
07. Once Upon A Nightmare
08. The Cosmic Algorithm
09. Ascension – Dream State Armageddon
10. Dancing In A Hurricane
11. Tear Down Your Walls
12. The Holographic Principle – A Profound Understanding Of Reality
[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
 - levyarvio. Raisa Krogerus, Metalliluola.){kind=link}