Ensiferumin seitsemäs täyspitkä studioalbumi “Two Paths” tarjoaa folk- ja battle metallin ystävälle tuttua ja turvallista tavaraa. Levyllä ei ole lähdetty keksimään pyörää uudelleen, vaan edellisen kiekon “One Man Armyn” kaavalla jatketaan. “Ironin” aikoja kaipaavat vanhat fanit joutuvat tälläkin kertaa todennäköisesti pettymään.
Mutta mitäpä sitä turhia suremaan, koska tämän lätyn tahdissa ei ole varmasti tarkoitus murehtia. Ensiferum tekee musiikkia keikoilla soitettavaksi ja “Two Paths” tarjoaa useamman kelpo rallin juoksupitin vauhdittamiseksi. Sankarilliset, taisteluiden perässä reissaavan soturin mielenmaisemaan asettuvat teemat sopivat yhä tarkoitukseen kuin miekka huotraan tai kirves vastustajan kasvoihin.
Jo edellisellä levyllä haettua livemäistä soundia “Two Pathsille” on pyritty saamaan esiin myös yksinkertaistamalla prosessia äänitysvaiheessa. Maanläheistä folk-soundia tuovat mukaan muutamalla biisillä soiva viulu sekä perinnesoitin avainviulu.
Introna toimivan “Ajattomasta Unesta” tunnelmoinnin jälkeen sinkkujulkaisut “For Those About To Fight For Metal” ja “Way Of The Warrior” tuuppaavat riehakkaan metallihumppakoneen käyntiin. Varsinkin ensimmäiseksi mainittu tuo vahvasti mieleen Netta Skogin tepastelemassa hanureineen lavalla.
Nimibiisi “Two Paths” tavoittelee lyriikoissaan syvällisempiä pohdintoja, mutta soitannollinen meininki välittää enemmänkin tuopin nostelufiiliksiä, hienoisella skeittipunkrock-sivumaulla, jonka Petri Lindroosin ärjähtely häivyttää. Hieman samoja tunnelmia ja Alestorm-henkisiä mielikuvia saa aikaan korvamato “Don’t You Say”, varsinkin puhtailla vokaaleilla lauletun version myötä.
Samoin mukavasti livenä tulee toimimaan letkeästi rummun pompottelun ja Nettan haitarin aloittama “God Is Dead”, jolla on myös pittihilluntaan sekä korvamatoiluun sopivat kertosäkeet ja riffit. Instrumentaaliosuudet ja soolot ovat omiaan kaikenlaiseen lavakeikistelyyn. Mullikuoron “hei-heit” ovat kuin tehdyt nyrkin puimiseen yhdessä yleisön kanssa. Sekä “Don’t You Say”, että “God Is Dead” löytyvät albumin lopusta myös vaihtoehtoisina Lindroosin ärjyminä versioina.
Mitään uutta ja mullistavaa Ensiferum ei siis “Two Pathsilla” tarjoa, mutta settilistalle sopivia viisuja kyllä useammankin. Levy sopii reippaan hyötyliikunnan, kuten siivoamisen tai työmatkaliikunnan vauhdittajaksi, mikäli ajoittainen mukana rallattelun tarve ei kuuntelijaa haittaa.
Notta keikoilla nähdään taas!
8-/10
Raisa Krogerus
Ajattomasta Unesta
For Those About To Fight For Metal
Way Of The Warrior
Two Paths
King Of Storms
Feast With Valkyries
Don’t You Say
I Will Never Kneel
God Is Dead
Hail To The Victor
Unettomaan Aikaan
God Is Dead (Alternative Version)
Don’t You Say (Alternative Version)
Möröistä blues rockiin ja punkkiin seikkaileva nörtähtävä kameranainen. Jos en ole keikalla, niin olen todennäköisesti puuhaamassa hevosen kanssa, pelaamassa tai lukemassa Terry Pratchettia tai Jane Austenia muutama kissa sylissä.
