Megadethin kaupallisin ja melodisin ajanjakso ajoittui 1990-luvun jälkipuoliskolle. Flanellipaidat oli kaivettu kaapista päälle vuoden 1994 ”Youthanasialla” ja tätä linjaa vietiin seuraavalla levyllä entistä pidemmälle. ”Cryptic Writings” ilmestyi 1997 ja oli samalla yhtyeen tunnetuimman ja pitkäkestoisimman kokoonpanon Mustaine-Ellefsson-Friedman-Menza viimeinen yhteinen levytys.
Sessioiden aikaan bändin sisäiset kemiat alkoivat olla tulehtuneessa tilassa. Vuonna 2016 edesmennyt rumpali Nick Menza ja johtohahmo Dave Mustaine olivat ajautuneet törmäyskurssille, joka johtaisi Menzan erottamiseen myöhemmin kesällä 1998. Menza ei suostunut muuttamaan muiden jäsenten kanssa Phoenixiin vaan pysyi kotonaan Los Angelesissa viitaten kintaalla organisaation toiveille. Lisäksi miehestä oli tullut epäluotettava ja Mustainen mukaan hänen soittonsa livenä kärsi tästä pahasti.
Jo 1990-luvun alusta alkaen Mustaine oli tähdännyt systemaattisesti haaveeseensa ykköshitistä ja koki sen onnistuvan vain Megadethin musiikin selvällä kaupallistamisella. Manageri Bud Pragerin kehotuksesta Giantista tuttu hitintekijä Dan Huff otti Megadethin ohjaukseensa Nashvillessa.
Albumilla Megadeth soi kevyesti ja suurimman osan aikaa vaarattomasti. Avausraita ”Trust” osoitti tietä ja se on edelleen Billboardin listoilla bändin kaikkien aikojen menestynein single, tosin Mustainen sanojen mukaan tämä ei auttanut myyntiluvuissa lainkaan. Bändi kuulostaa näissä kappaleissa samanaikaisesti 1990-luvun teemoihin sopivalta, hyvin sisään tuotetulta ja selvästi kevyemmältä jopa edelliseen albumiin verrattuna.
”Almost Honest” oli toinen hyvin kaupallinen veto, ja jälleen kerran Mustaine viittasi huumeidenkäyttöönsä kappaleessa ”Use The Man.” ”Trustia” lukuun ottamatta sellaisia klassikoita, jotka olisivat jääneet pysyvästi Megadethin livesettiin ei valitettavasti tältä albumilta irronnut ja rehellisyyden nimissä eivät nämä alkupään kappaleet ole myöskään bändin sielukkaimpia tuotoksia.
Paras materiaali löytyy levyn jälkipuoliskolta. Hienosti sovitettu ”A Secret Place” keskittyy hypnoottisen riffin ympärille, loistava ”She-Wolf” on aina vakuuttanut klassisilla metalliharmonioillaan ja ”FFF” on vakuuttava anthem taistelusta vapauden puolesta. Näissä biiseissä yhdistyi onnistuneesti Mustainen tuolloin uudempi hienostuneempi sävellysote perinteisemmän Megadethin energisyyteen.
Levy ei vahvoista melodioistaan huolimatta yllä kokonaisuutena Megadethin parhaimmistoon, vaikka on kokonaisuutena laadukkaampi kuin sitä edeltänyt ”Youthanasia”. Kaupallisuudessaan se vei yhtyeen musiikin yhä kauemmas thrash metallista ja jopa levyn nopeammat vedot kuten jollain tavalla väsynyttä Metallicaa muistuttava ”The Disintegrators” soitetaan läpi kevyellä kitarasoundilla, josta turhat särmät on tarkasti hiottu pois. ”Cryptic Writings” olisi voinut olla huomattavasti kovatasoisempi kokonaisuus, mutta jostain syystä mukaan oli jälleen kerran päästetty heikompaa materiaalia. ”Have Cool, Will Travel” sekä ”Sin” ovat kakkosluokan sävellyksiä, jotka pudottavat albumin kokonaisarvosanaa selvästi.
Mustaine osasi säveltää yhä sovituksellisesti ja sanoituksellisesti nerokkaita kappaleita kuten aiemmin mainitut ”FFF” ja ”She-Wolf”. Vasta seuraavalla pitkäsoitolla ”Risk” Megadeth astui maailmaan, joka tuntui yhtyeelle täysin vieraalta. Myös tuolla levyllä on vankkumattomat ystävänsä, mikä osoittaa Megadethin merkityksen heavygenressä.
Kuten muilla Megadethin remastereilla, ”Cryptic Writingsin” lopussa on tarjolla erilaisia bonusvetoja. Näiden joukosta löytyy espanjankielinen versio ”Trust”-biisistä ja pari sessioissa lopullisen ohjelmaan ehdolla ollutta kappaletta, jotka eivät olennaista lisäarvoa varsinaiseen levyyn tuo. ”Bullprick” on käytännössä vain heikompi versio ”FFF”- kappaleesta.
”Cryptic Writings” ei tuonut Dave Mustainelle miehen kaipaamaa huippumenestystä ollen siihen liian epätasainen kiekko. Megadeth palasi oikealle tielle viimeisimmällä ”Dystopia” -levyllään, mutta kun ottaa huomioon yhtyeen sitä edeltävien 15 vuoden aikana julkaisemat heikkotasoiset ja keskinkertaisesti tuotetut albumit, Mustainen osumatarkkuutta vajaat 25 vuotta sitten voidaan pitää vähintään siedettävänä.
7+/10
Ville Krannila
1. Trust
2. Almost Honest
3. Use The Man
4. Mastermind
5. The Distintegrators
6. I’ll Get Even
7. Sin
8. A Secret Place
9. Have Cool, Will Travel
10. She-Wolf
11. Vortex
12. FFF
