Kiss valtasi suosion huipun ”Love Gun” -albumilla 1977

Kissin 1970-luvun huippuvuosien lakipiste saavutettiin “Love Gun” -albumilla.

Levy oli aikanaan ensimmäinen, jolla kuultiin kaikkien Kiss-miesten laulavan sooloa, nyt 70-vuotispäiväänsä viettävän Ace Frehleyn taipuessa lopulta vokalistiksi klassikkokappaleessaan ”Shock Me”. Se oli myös viimeinen LP, jossa aiemminkin sessiomuusikoita hyödyntänyt yhtye esiintyi pääasiallisesti alkuperäisen kokoonpanonsa kanssa. Jo seuraavalla vuoden 1979 ”Dynasty” -levyllä Kiss korvasi Peter Crissin Frehleyn sooloyhtyeen Anton Figilla. Albumin tuotti edellisen ”Rock And Roll Overin” tavoin Eddie Kramer, joka toimi käytännössä teknikkona yhtyeen itsensä vastatessa omasta materiaalistaan demovaiheesta lopulliseen tuotantoon.

Avausraita ”I Stole Your Love” otti vahvat vaikutteensa Deep Purplen kolme vuotta aiemmin julkaistusta ”Burn”-kappaleesta, yksinkertainen riffi ja selkeä rytmi tekivät siitä sopivan uuden avausbiisin yhtyeen keikoille. Gene Simmonsin kaksimielinen ”Christine Sixteen” oli Paul Stanleyn keksimä nimi, jonka Gene varasti omaan käyttöönsä. Puheosuutta myöten 16-vuotiaan koulutytön laulajassa aiheuttamista reaktioista johtuen aikanaan vielä konservatiivisessa Amerikassa kohua herättäneen kappaleen demolla olivat soittaneet Van Halenin veljekset Alex ja Eddie. Biisi oli Kramerin pianosuutta myöten klassista Gene Simmonsia. Van Halenit tekivät vierailun myös ”Got Love For Salessa”, joka ei kuulunut ”Love Gunin” parhaimpiin esityksiin.

Simmons teki levylle neljä biisiä, mutta ”Love Gun” on parhaimpien kappaleiden osalta selkeästi Paul Stanleyn levy ja sen nimikappale on keskiössä. Lentokoneessa muutamassa minuuttissa sävellyksen kasannut Stanley on useasti kertonut pitävänsä ”Love Gunia” kaikkien aikojen parhaana teoksenaan ja biisi todella toimi kaikilla tasoilla, sisältäen paitsi Stanleyn hienon ja repivän vokaalisuorituksen, myös läpi sovituksen Frehleyn melodista sekä tarttuvaa kitaratyöskentelyä. Criss näytti lisäksi rummuissa miksi hän oli 1970-luvun Kissille tärkeä lenkki. ”Love Gun” on julkaisustaan lähtien kuultu lähes jokaisessa yhtyeen konsertissa.

Paul Stanley:

I had fun making “Love Gun” because I was feeling my oats. I was going into Electric Lady Studios on my own and cutting tracks that we would ultimately go in and copy. By then I had a very clear vision of what I wanted to do and in some ways what Kiss was going to do. I always thought “Love Gun” was a great song, and today I still think it’s a tremendous song. It’s the song I enjoy playing the most.

Myös Stanleyn ”Tomorrow And Tonight”, vaikka on jäänyt vähälle huomiolle Kiss-diskografiassa, jaksaa edelleen säväyttää. Paul kertoi yrittäneensä biisin kohdalla kirjoittaa uutta ”Rock And Roll All Nitea”, mutta kuten usein käy, alkuperäistä ei kyetä päihittämään. Tästä huolimatta ”Tomorrow And Tonight” on anthem-henkisyydessään hienosti toteutettu.

Frehleyn ”Shock Me” kertoi 12.12.1976 Lakelandissa tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa Ace sai vakavan sähköiskun tarttuessaan lavalla maadoittamattomaan metallikaiteeseen. Kitaristi menetti tajuntansa ja keikka keskeytyi puoleksi tunniksi, tunnon palaaminen Frehleyn käteen kesti kauemmin. Frehleyn mukaan kappaleen tarina selkeän tositapahtumaan perustuvan linjansa lisäksi kertoi pukuhuoneen jälkihöyryistä keikan jälkeen. Ace halusi Genen laulavan biisin, mutta muu yhtye määräsi kitaristin ottamaan biisin itse haltuun. Hermostunut Frehley lauloi sen pimeässä studiossa selällään maaten. Korkeintaan keskinkertaisesta äänestään huolimatta Ace omistaa kappaleen sen ensimmäisestä nuotista alkaen ja tätä ei voisi kuvitella kenenkään muun laulamaksi. Fakta konkretisoituu kuunnellessa nykyisen Kissin tarpeettomia versioita kappaleesta.

Ace Frehley:

I liked ”Love Gun” a lot. I’m proud of the whole album. There are few things on it, though, that really make me smile. Like some of my leads…and the vocal on “Shock Me”. It never actually occurred to me until that album that I was a viable singer. What I learned is that you don’t have to be a trained vocalist to be a rock singer, any more than you have to be a classically trained musician to play guitar. Just believe in what you’re doing and the audience will go along for the ride.

Kokonaisuutena ”Love Gun” ei kuitenkaan osunut aivan maaliin. Peter Crissin omaelämänkerrallinen ”Hooligan” oli siihen runsaasti käytetystä sovitustyöstä huolimatta vaisuhko rock-numero. Päätösraitana kuultu imelä cover-versio Crystalsien vuoden 1963 hitistä ”Then She Kissed Me” oli selkeä virhearvio ja Simmons ei ”Christine Sixteenia” lukuunottamatta onnistunut lyömään merkittäviä klassikoita pöytään. Bändäreistä kertova ”Plaster Caster” joskus nostetaan esille, mutta pysyvää merkkipaalua, joka albumilta olisi jäänyt elämään, ei tästä vedosta tullut. ”Almost Human” enteilee jo 1980-luvun Simmonsin kakkosluokan materiaalia.

Kiss ei voinut vuonna 1977 tehdä mitään väärin ja ”Love Gun” myi platinaa jo ennakkoon. Levyn julkaisun jälkeen bändi vietti seuraavan vajaan vuoden menestyksekkäästi tien päällä, mutta ongelmat päihteiden maailmaan ajautuneiden Frehleyn ja Crissin kanssa kasvoivat. ”Love Gun” käytännössä päätti ainoastaan muutaman vuoden kestäneen menestyskauden studiomateriaalin osalta. Tätä seurasivat soololevyt, vaikea ”Dynasty” ja alkuperäisen kokoonpanon lopullinen hajoaminen 1980-luvulle tultaessa.

”Love Gun” ilmestyi lokakuussa 2014 remasteroituna tuplalevynä. Bonus-CD:llä kuullaan demoja, livemateriaalia, aikanaan julkaisemattomaksi jääneet Simmonsin kappaleet ”I Know Who You Are”, ”Much Too Soon”, ”Reputation” sekä Genen haastattelu vuodelta 1977. Albumi esittelee huipulla olleen rock-ilmiön, joka osasi satunnaisesta tyhjäkäynnistä huolimatta murskata vastustajat alleen massiivisen rock-koneen takoessa yhä kovempia kierroksia toisensa jälkeen.

Teksti: Ville Krannila

Katso alta levyn kansi- ja singletaidetta sekä videomateriaalia levyn kappaleista vuodelta 1977:

1 of 6