Saksalaisen luottokitaristi Axel Rudi Pellin pitkä ura työstää julkaisuja jatkuvalla syötöllä ja on käsittämätöntä, että nyt käsittelyssä oleva ”Shadow Zone” täyttää jo 20 vuotta. Muistan edelleen erittäin hyvin hankkineeni albumin tuoreeltaan ja odotukset erinomaisten ”Oceans Of Time” – sekä ”The Masquerade Ball” -teosten jälkeen olivat korkealla. Kyseessä on toinen levy kokoonpanolta, joka lienee yhä Pellin pitkäaikaisin.
Vuonna 2022 kuunneltuna ”Shadow Zone” vakuuttaa edelleen. Keikoilla usein soinut ”Edge Of The World” on epäilemättä laulaja Johnny Gioelin aikakauden kovin levyn avausveto, vaikka “Talk Of The Gunsia” se ei sentään haasta. Myös toinen nopeatempoinen raita ”Follow The Sign” nousi livesetin vakiovedoksi. ”Heartbreaker” lienee tositarina epäonnistuneesta suhteesta, mutta Gioelin satunnaisesti ylisuorittamiseksi luisuva tulkinta pysyy tässä tunteen palon rajoissa ja balladi saa eeppisiä mittasuhteita.
”Live For The King” on kappale, jollaisia uusilta Pell-levyiltä aina odottaa, mutta tämänkaltaista kevyttä yllätyksellisyyttä on ollut viime vuosina turha hakea. Tarttuvan riffin, melodisen kertosäkeen ja Mike Terranan iskevän rumputyöskentelyn myötä esitys nousee Pell-katalogin parhaimmistoon. ”Time Of The Truth” vakuuttaa samalla reseptillä. Perinteinen lentävä matto -kappale on jätetty sivuun ja päätöksenä soiva ”Under The Gun” pohjaa hitaampaan tunnelman rakenteluun, Ferdy Doernbergin koskettimiin sekä Pellin laadukkaaseen sooloon.
Axelin ensimmäisen urajakson luottotuottaja Ulrich Poesselt ei koskaan turhaan kokeillut rajoja, vaan tällä albumilla soundi on kirkas ja erityisesti Pellin kitaran eri sävyjä esiintuova. ”Shadow Zone” jäi Poesseltin viimeiseksi Pell-studiotuotannoksi ja kieltämättä jotain olennaista menetettiin tämän myötä.
Albumin biisit on rakennettu Pellin sävellyksille tyypillisistä perusrakenteista hölmöjä sanoituksia myöten, mutta ilman myöhempinä aikoina puuduttavaksi käynyttä toistoa. CD:n soitua läpi alkaa ymmärtää kitaristin perustaneen mm. uusimman ja jälleen kerran valitettavan heikon ”Lost XXIII” -levyn lähes kokonaan tähän 20 vuoden takaiseen materiaaliin. Myös vokaaleissa Gioeli pitää nykyisin rasittavaksi käyvät maneerinsa kurissa, ja tekee pääasiassa loistavaa työtä.
Yksittäisiltä kappaleiltaan “Shadow Zone” ei ole aivan se Pellin uran paras teos, mutta hyvin mahdollisesti kitaristin 1980-luvulta jatkuneen taipaleen vahvin kokonaisuus ja eräänlainen mallikappale siltä, miltä yhdeltä genren aliarvostetuimista tekijöistä laadukkaimmillaan voi odottaa.
8½/10
Ville Krannila
1.The Curse Of The Chains
2.Edge Of The World
3.Coming Home
4.Live For The King
5.All The Rest Of My Life
6.Follow The Sign
7.Time For The Truth
8.Heartbreaker
9.Saint Of Fools
10.Under The Gun
