”I’m condemned to the long endless night, and I live in the absence of light”
Näillä sanoilla käynnistyy shock rockin mestarin uran 27. studiolevy. Draaman kaari on käsinkosketeltava ja tunnelma vahvasti vanhakantainen. Alice Cooperin äänen rosoisuus paljastaa äänitysvuoden ja soundi on aavistuksen liian kirkas sovitettavaksi ”Muscle Of Loven” ympäristöön. Muuten kuljetaan hyvin perinteisissä maisemissa.
Cooperin taustayhtye on viimeiset pari vuosikymmentä koostunut nuoremmasta sukupolvesta. Samalla kuten jo vuosia on tapana ollut, studiossa vaikuttavat eri muusikot kuin livenä, ainoastaan aktiivisesti sävellysprosessiin osallistuva kitaristi Tommy Henriksen nähdään myös lavalla Cooperin kanssa. Muuten ”Paranormalilla” kuullaan monta senioriluokkaan yltänyttä artistia. Jo ”Welcome To My Nightmare” -sessioissa vuonna 1975 soittanut kitaristi Steve Hunter ja yhtyeen alkuperäinen basisti Dennis Dunaway ovat levyllä vahvassa roolissa. Myös vierailijoita kuullaan ja U2:n Larry Mullen soittaa useimmat rumpuosuuksista. Roger Glover on kaivettu Mount Rushmoren seinästä esittämään näkymättömän tehokkaat bassokuvionsa levyn avaavassa nimikappaleessa. ”Fallen In Lovessa” huomaa yllättäviä yhtymäkohtia ZZ Topiin, kunnes levyvihko kertoo soolon kuuluvan Billy F. Gibbonsille.
Musiikki poikkeaa myös Alice Cooperin tämän päivän liveshowsta. Glen Sobelin, Chuck Garricin ja Nita Straussin konserttitilanteessa vuosi vuodelta kasvavasti tilaa saava soitto kuulostaa mahtipontiselta, mutta juurekkuus jää usein puuttumaan. Ero vanhemman kaartin tekemään ”Paranormaliin” on yllättävän selvä. Cooperin aina etualalla ollut ääni ja esitys sulautuvat paremmin taustaan, koska tuottaja Bob Ezrinin ohjaama tausta muusikkoineen soi harmoniassa ja erittäin vahvana.
Ezrinin kädenjälki kuuluu myös orgaanisessa ja lämpimässä äänimaailmassa. Sovitukset ovat pelkistettyjä ja kappaleet lyhyitä. Varsinainen levy päättyy 34 minuutin jälkeen. Alun hienosta materiaalista erityiseksi kohokohdaksi nousee hypnoottinen ja erinomaisen melodian sisältävä ”Fireball”, joka on basisti Dunawayn käsialaa. Albumin puoliväliin mennessä ollaan kiitettävässä vauhdissa, mutta sitten tapahtuu jotain.
Alice päästää kädet irti ratista ja laittaa autopilotin päälle. Tuloksena syntyy ”Private Public Breakdownin” kaltaisia biisejä, jotka ovat hyviä, ne vain eivät shokeeraa tai ylitä rajoja millään tavalla. Ja shokeeraamisella en tarkoita Marilyn Mansonin naurettavaa vatsapeitteiden viiltelyä vaan sitä hetkeä kun uusi Alice Cooper –kappale alkaa ja suusta pääse väistämättä äänekäs ”oho!” – Alice yllätti taas ja musiikki kuulostaa joltain erilaiselta sekä kierolta. Nämä hetket katoavat levyltä neljän ensimmäisen biisin jälkeen ja tähän ei missään nimessä voi olla tyytyväinen.
Kakkoslevyllä sadaan lisäannos nostalgiaa, kun alkuperäinen Alice Cooper Band esittää yhdessä kaksi kappaletta. Lisäksi mukana on livemateriaalia, valinnat ovat lähes pelkkiä klassikoita 45 vuoden takaa. Toki ykköslevyllä kuullaan jo yksi esitys nimeltään ”Rats” hengissä olevalta 1970-luvun alun nelikolta, mutta kakkoslevyn vedot ovat myös sen oikein porukan sävellyksiä. Neal Smithin rumputyyli on tutun jykevä ja varsinkin ”Genuine American Girl” on nautittavan 1970-lukuinen esitys. 50 vuotta sitten ensilevynsä julkaisseet veteraanit nauttivat jälleen yhdessä olosta ja soittavat ikätovereihinsa verrattuna hienosti. Kokonainen rock-levy alkuperäiseltä Alice Cooper –yhtyeeltä olisi enemmän kuin paikallaan. Tässä yhteydessä nelikon biisit eivät valitettavasti oikein sovi yhtälöön ja jäävät kuriositeeteiksi.
”Paranormal” on hyvä levy. Vuoden 2017 musiikilliseen maailmaan verrattuna se on paikotellen jopa erinomainen. Alice Cooperin valtavan katalogin huomoiden se on kuitenkin vain kohtalainen. Alice Cooperin kuuluu yllättää ja ”Paranormalilla” nämä yllätykset ovat vähissä.
7½/10
Ville Krannila
CD1
1. Paranormal
2. Dead Flies
3. Fireball
4. Paranoiac Personality
5. Fallen In Love
6. Dynamite Road
7. Private Public Breakdown
8. Holy Water
9. Rats
10. The Sound Of A
CD2
1. Genuine American Girl
2. You and All Of Your Friends
Tracks 3-8 Live in Columbus (OH) May 6, 2016
3. No More Mr. Nice Guy (Live In Columbus)
4. Under My Wheels (Live In Columbus)
5. Billion Dollar Babies (Live In Columbus)
6. Feed My Frankenstein (Live In Columbus)
7. Only Woman Bleed (Live In Columbus)
8. School’s Out (Live In Columbus)
