30 vuoden rajapyykkiä lähestyvää Spiritus Mortisia voidaan hyvällä syyllä pitää kotimaiseen doom metallin tienavaajana. ”The Year Is One” osoittaa veteraanien olevan edelleen terävässä kunnossa ja ja yhtyeen tuomionjulistuksen soivan komeampana kuin koskaan. Metalliluolan arviossa levy nostettiin yhdeksi vuoden kohokohdista: ”Suomen vanhin doom metal-yhtye on onnistunut vielä vanhoilla päivillään sekä luomaan nahkansa, että tuottamaan uransa parhaan ja eheimmän albumin”.
Metalliluolan Jari Ala-Kahrakuusi selvitti uuden levyn taustojen lisäksi mm. yhtyeen historian mieleenpainuvia tapahtumia ja mikä soittajien levylautasella on viime aikoina viihtynyt.
Uusi levynne ”The Year Is One” on otettu hyvin vastaan maailmalla. Millaisia tuntemuksia uusin levy herättää teissä juuri tällä hetkellä?
Kari Lavila (kitara): Hyvältähän tuo tuntuu ja samalla helpottuneelta kun saatiin vihdoinkin “ Vol 4 “ puristettua pihalle.
Teemu Maijala (basso): Hyvä levy. Hyviä biisejä, jotka Sampan suoritus nostaa vielä astetta korkeammalle. Hyvät soundit. Ja kai jotain on tehty oikein kun palaute on ollut 90 % positiivista.
Sami Hynninen (laulu): Päällimmäisin tunne, yhä vieläkin, on helpotus ja huojennus siitä, että saimme albumin tehtyä. Nämä kuluneet vuodet olivat todella rankkoja ja tästä syystä levynkin tekeminen oli erityisen haastavaa. Seuraava ajatus onkin sitten tyytyväisyys levyn vastaanotosta. En ole varmaankaan koskaan urani aikana nähnyt näin valtavaa määrää positiivisia arvioita ja kommentteja minkään yksittäisen teoksen kohdalla. Hienoa, että työmme osui maaliin useimpien mielestä.
”The Year Is Onen” ja edellisen albumin (”The God Behind The God”) ilmestymisien väliin mahtuu n. 7 vuotta. Mitä tänä aikana on ehtinyt tapahtua?
Sami: Henkilökohtaisen elämän tasolla uskomattoman paljon ja todella isoja ja raskaitakin asioita. Olen kiitollinen siitä, että olen nyt tässä hetkessä ja täällä. Tavallaan juhlallisin asia ajanjaksossa, vaikka en sitä mitenkään juhlinutkaan, oli valmistuminen yliopistosta todella tuskallisten ja pitkien vuosien jälkeen. Julkisen elämän tasolla näihin vuosiin mahtuu kirjoittamista, kansitaiteilua ja taidekirjaa, ja kiitettävä läjä albumeita muiden yhtyeiden kanssa.
Kari: Musiikillisella puolella henkilökohtaisesti sain puristettua yhden toisenkin julkaisun tälle vuodelle. Fule:n “In the Machine “ ilmestyi heinäkuussa omakustanteena striimipalveluissa. 3-4 vuotta taisi tuossakin vierähtää.
Teemu: Töitä ja muita harrastuksia…
Tuore levy kuulostaa monella tavalla paljon monimuotoisemmalta ja eeppisemmältä kuin aiempi tuotantonne. Onko muutos ollut tietoista?
Sami: Pikemminkin voi puhua siitä, että kootessamme kolmatta albumia jätimme sen ulkopuolelle biisejä, jotka eivät laadullisuudestaan huolimatta sopineet siihen kokonaisuuteen. Toisaalta taas Karin säveltämät kappaleet toivat tähän neljänteen albumiin uudenlaista linjaa. Tietenkin kaikki tällaiset päätökset ovat tietoisia siinä mielessä, etteivät ne ainakaan ole vahinkoja.
Kari: En ainakaan henkilökohtaisesti ole tarkoituksellisesti lähtenyt säveltämään “eeppisempää” materiaalia. Lähinnä olen soittanut sitä, mikä on kuulostanut hyvältä. Toki Samihan teki biisivalinnat levylle joten sillä tavalla tietoisesti kyllä.
Teemu: Ei minun mielestä. Olen aina sanonut, että katson tätä liian läheltä ja kadotan perspektiivin hommaan. Kun minun mielestä kappaleet ovat kaikilla levyillä samanlaisia, ts. kun ne vedetään ”MortisMankelin” läpi, niin meiltä ne sitten kuulostaa. Itse kyllä pidän ”monimuotoisuudesta” siinä mielessä. että tykkään kuunnella ennen kaikkea soittaa kun biisimateriaali on vaihtelevaa, nopeaa, hidasta yms.
Millainen on biisintekoprosessinne, miten sävellykset uudelle levylle syntyivät?
Kari: Biisintekoprosessit ovat vaihtelevia sävellysten osalta. Samihan tekee sanoitukset aina itse ja me kuulemme ne sitten levyltä. Toisinaan kappaleet syntyvät jammaillen treeniksellä, mutta teemme myös biisejä kukin tahoillamme omissa oloissamme.
Teemu: Pari erilaista tapaa löytyy, esimerkiksi Jussi soittaa jotain riffiä ja muut lähtevät mukaan; soitetaan ja soitetaan, jos vaikka löydettäisiin jatkoa riffille. Jos ja kun jatkoa löydetään, niin nimitetään joku kohta laulunkohdaksi ja joku toinen kertsiksi. Sitten reenataan, sovitetaan, reenataan jne. Kun taas Kari tuo n. 90% valmiin biisin, sitä sitten edelleen reenataan ja mahdollisesti sovitetaan.
Levy tuntuu lyyrisiltä teemoiltaan olevan ikään kuin eräänlainen ylistys kuolemalle. Allekirjoitatteko näkemyksen?
Sami: Kyllä, vaikka kuolema voikin olla viheliäisin ja epäinnostavin kuviteltavissa oleva asia.
Jussi Maijala (kitara): genreen sopivia sanoituksia kun ei saata kukkasista ja aamupuurosta laulaa. On kysytty miksi ei lauluja sosiaalisista ongelmista, mutta siihen kysyn että miksi? Ratkeavatko ne SM-lauluilla? Ahdistavatko ne väkeä entisestään? Mikä olisi näissä sosiaalisissa kysymyksissä oikea näkökulma, kaikkea ei voi saada ja tyydyttää. Ei helvetissä mitään lauluja työttömyydestä tai suklaan laadunvaihteluista.
Spiritus Mortis on yhtyeenä pian 30-vuotias. Onko asian tiedostaminen herättänyt teissä erityisiä ajatuksia ja onko mitään erityistä vuosipäivän kunniaksi luvassa?
Sami: Kieltämättä on useammankin kerran tullut mieleen ensimmäinen kerta kun olin kirjeitse yhteydessä bändiin, tai ensimmäinen tapaaminen ja yhteinen keikka. Nämä tapahtuivat vuosina 1999 ja 2000. Maailma oli silloin monella tavalla täysin erilainen, niin henkilökohtaisella kuin yleiselläkin tasolla. Olin naimisissa, ketään ei kiinnostanut doom metal eikä kansa ei kulkenut naama puhelimen ruudussa kiinni. Ulkomaan keikat ja omat menestyksekkäät albumit, ja toisaalta levyjen myynnin romahtaminen, olivat vielä vain kajastus tulevaisuuden horisontissa.
Teemu: Hieman on suunniteltu 30 v. juhlakeikkaa, todennäköisesti Seinäjoella. Katsotaan mitä tulee. Muuten ei mitään erityisiä ajatuksia, kivaahan tämä on ollut.
Oletteko tyytyväisiä siihen millaisen matkan bändi on vuosien läpi kulkenut, vai onko asioita joita olisi voinut tehdä toisin?
Sami: Olisin voinut joissain tilanteissa toimia toisin, mutta en toisaalta vaihtaisi päivääkään, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kaikki johtaa johonkin – myös ne pimeät ja ikävät hetket.
Kari: Kyllähän varmasti joku näkee mitä meidän olisi pitänyt tehdä toisin, julkaista levy ennemmin, enemmän keikkoja, enemmän levyjä.. Itse olen kovin tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen. Monien onnellisten ja vähemmän onnellisten sattumien kautta on saavuttu tähän pisteeseen. Enkä usko että ”The Year Is One” olisi niin kova levy kuin se on, jos sen ei olisi annettu kypsyä rauhassa.
Teemu: Olen aina maininnut millaisen boostin Vesa Lampi (laulu) antoi bändille liittyessään, silloin ainakin minä aloin ottaa homman vakavammin. Eli aikaisemmin olisi pitänyt olla asialla. Joistain henkilöistä sitten taas olisi pitänyt päästä aikaisemmin eroon. 🙂
Onko teillä jakaa jotain erityisen mieleenpainuvaa muistoa yhtyeen uran ajalta?
Sami: Vuoden 2009 hurja Euroopan kiertue. Muistan myös ensimmäisen keikkani yhtyeen laulajana. Se oli hiukan rauhallisempi tilaisuus, mutta luonnollisesti erittäin jännittävä. Keikka tapahtui yhtyeen kotiseudulla ja jouduin siis ulkopaikkakuntalaisena ”uutena poikana” kohtaamaan kotikenttäyleisön silmästä silmään, ja onnistuin.
Teemu: Euroopan kiertue. Suurin osa paikoista paikallisia pikkupubeja, mutta jostain se on aloiteltava. Hieno reissu! Reissulta mainittavaa tietysti kiertuebussi, jonka vuokrasimme reissulle. Erittäin hyvä ratkaisu. Oli kuski ja joka yö varma nukkumapaikka, samoin parhaimmillaan kävi niin, että kun keikan ja roudauksen jälkeen meni nukkumaan niin herätessä oli seuraavan keikkapaikan pihassa, kiitos Johannes! Taas toisaalta, vaikka bussi oli muka perkeleen iso, niin sisältä oli helvetin ahdas ja kylmä, nimitimme bussia U-96:ksi… Muistan joku aamu heränneeni ja ihmettelin onko nenänpäässä jokin venäläinen hyppykuppa. Sitten tajusin että nenä oli ainoa asia joka pisti ulos makuupussista ja varmaan hieman saanut kylmää… Ja seuraavalle Sepin järjestämälle kiertueelle pitäisi saada edes joka toinen yö hotellimajoitus, suihku on keikan jälkeen kiva asia. Tuolla reissulla taisi olla pahin 5 päivää ja keikkaa putkeen ennen suihkua, taisin haista aika raikkaalle 🙂
Jussi: ”Todella yllättäen” on minunkin tämä Euro-kiertue mainittava. 9 maata, 16 keikkaa – joista yksi tuli lisää kesken kiertueen – ja 9000 kilometriä. Yksi parhaista keikoista oli Lillessä Ranskassa, yleisö nosti kesken kappaleen laulaja käsiensä päällä ja laulu vaan jatkuu. Komean näköistä pyöritystä, näkyy Youtubessa. (linkki) Samanlaista positiivista hulluutta oli Budapestissa, ajattelin että tästä ei laulaja hengissä selviä. Abtenaussa Itävallassa kun aamulla heräsin, niin ajattelin että ”joko Simpsiö on kasvanut 10-kertaiseksi tai olemme Itävaltojen Alpeilla”. Saksanmurteesta päättelin, että jälkimmäinen tulkinta on oikea. Meno oli aikalailla samanlaista kuin Hotelli Alavudessa lauantaisin. 200 kilometriä oli yksi kaveri ajanut että näkee SM:n keikalla!
Mitä mieltä olette doom heavyn tilanteesta genrenä tällä hetkellä.? Bändejä tuntuu olevan paljon mutta vanhempi kaarti tekee edelleen ne laadukkaimmat levyt..
Sami: Jos näin on, sen täytyy johtua siitä, että vanhempi kaarti on pioneereja ja ne muut valmista polkua tallaavia. Näkemystä ei voi opetella. Ei tosin ole tullut vastaan kovin huikeita mestariteoksia vanhoilta parroiltakaan, eli paikoitellen se nuorempi osasto on ehkä jopa kirinyt ohi. En tosin osaa sanoa mitään esimerkkiä. Aika vähän on kiinnostanut nykymeininki. Vanhat klassikot pyörivät soittimessa kyllä.
Kari: Noh tuota.. Yritän edelleen tutustua tuohon vanhaan kaartiin.
Teemu: Eipä tule pahemmin seurattua. Mun doomit jäi Black Sabbathiin ja Candlemassiin…
Jussi: Aika sekalaista ja sekopäistä musiikkia on viime aikoina tullut kuunneltua; Tribulation, Jukka Ja Jytämimmit, Avatarium, Blues Pills, Grand Magus, Karjalan Sissit, Satyricon, Aria, Pyhä Kuolema, Sabaton, Lucifer, The Oath. Erityisen veikeitä; Zeal and Ardor ja yksittäisenä biisinä Puhti: Jumala rankaisee.
Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia Spiritus Mortisilla on? Voimmeko odottaa vielä uutta levyä tulevaisuudessa?
Kari: Itse toivoisin vielä monta levyä Mortikselta, mutta aika näyttää kuinka tässä käydään.
Teemu: Toivottavasti keikkaa… Seuraavaa levyä suunnitellessa, jos siihen taas menee 6-7 vuotta 🙂
Jussi: Pari ensimmäistä biisiä on jo seuraavalle levylle suunnitteilla 🙂
Terveiset Metalliluolan lukijoille?
Sami: Pitäkää silmät ja korvat auki!
Jussi: ’Don’t follow leaders, watch the parking meters’. ajankohtainenkin sitaatti ainakin kahdella tavalla.
Teemu: Terveisiä, ostakaa levy ja Teemulle pillua!
Haastattelu: Jari Ala-Kahrakuusi
Kuvat: Yhtyeen promokuvat
Nettisivut: http://www.spiritusmortis.com/
Spiritus Mortis Facebookissa
Yhtyeen uusi levy ”The Year Is One” nyt ulkona ja tilattavissa linkistä. Myös tupla-LP on saatavilla.
