[three_fourth]Norjalainen psykedeelinen progefolkrock-bändi Tusmørke on todellakin melkoisen hämärä tapaus. Saadessani kouraani bändin uusimman julkaisun ”Fort Bak Lyset” en voinut olla tekemättä johtopäätöksiä jo levyn kansitaiteesta, jossa ensimmäisenä hyppää silmille pillereitä popsiva sammakko. Pienen kaivamisen jälkeen selvisi, että kyseessä on mm. Norjan sysimetsien luonnosta inspiraationsa ammentavaa keskiaikaissävytteistä puunhalailua LSD- ja taikasienipöllyssä linnunliverryksellä ja metsäketokukkasten vienolla tuoksulla höystettynä.
Fort Bak Lyset on todellakin juuri edellämainitun kaltaista taiteellisen usvaista maalailua ja kosteilla sammalmättäillä kieriskelyä. Levyn tunnelma on myös vahvan hippi-, 60- ja 70-lukumainen, joten Tusmørke olisikin omiaan puhaltelemaan huiluun takahikiän humanistiekohippifestareilla. Sinänsä haluttu tunnelma kyllä tavoitetaan erinomaisesti, mutta 7 kappaleen verran tätä ja tekee mieli lähteä hakemaan pussillinen nappeja paikalliselta sienikauppiaalta ja leijua metsän keskellä olevalla kukkakedolla kera perhosen ja menninkäisten.
Kyllähän tämän tyylisellekin musiikille varmasti on kuulijakuntansa, mutta ei tätä pysty kukaan normaali ihminen kuuntelemaan kuin korkeintaan huumorilla, eikä silloinkaan selvin päin. Kynsien irtirepimisosastolle menee aika vahvasti ja tulee säikky olo! Huhhuh, ei pysty!
5/10
Tomi Väänänen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. Ekebergkongen (5:45)
2. Et Djevelsk Mareritt (5:58)
3. De Reiser Fra Oss (7:06)
4. Fort Bak Lyset (4:35)
5. Spurvehauken (4:58)
6. Nordmarka (7:31)
7. Vinterblot (8:20) [/one_fourth_last]
