Site icon Metalliluola

Tuska 2025 lauantai – Laajaa skaalaa ja mielenosoituksen varjo

Helsingin Suvilahti muuttui jälleen kesäkuun lopulla metallin mekaksi, kun kolmipäiväinen Tuska-festivaali kokosi alueelle yhteensä 60 000 kävijää. Jo avajaispäivänä perjantaina rikottiin ennätyksiä, kun 22 000 metallifania marssi porteista sisään – enemmän kuin koskaan aiemmin perjantaina. Lauantai keräsi 20 000 ja sunnuntai 18 000 vierasta, mikä kertoo vahvaa kieltä siitä, että metallikansa todella haluaa Tuskaan.

Festivaalialueella toimi tuttuun tapaan neljä lavaa: Karhu Main Stage ja Nordic Energy Stage ulkoilmassa, Radio City Stage suuressa teltassa sekä KVLT Stage by Inferno sisätiloissa. Viimeksi mainittu keräsi jälleen pitkiä jonoja, mikä herättää kysymyksiä sen kapasiteetin riittävyydestä – olisiko aika palata isompiin sisätiloihin, kuten esimerkiksi Kattilahallin päiviin? Toisaalta juuri Kattilahallissa toiminut Tuska Expo tarjosi tänäkin vuonna erinomaisen hengähdystauon keikkarumban keskellä: kojut, myyntipisteet, ja yhteisöjen edustukset loivat kiinnostavan ja elävän vaihtoehdon lavojen ulkopuolelle. Lisäksi Tuska Forum tarjosi puheohjelmaa heille, joita kiinnosti metalli-ilmiöiden ja kulttuuristen ilmiöiden syvällisempi tarkastelu.

Sääolot tekivät viikonlopusta vaihtelevan. Perjantaina koettiin lämpöä ja sadekuuroja, lauantaina nautittiin aurinkoisista viboista ja sunnuntaina tuuli pyyhki aluetta siihen malliin, että järjestäjät joutuivat paiskimaan töitä yön yli varmistaakseen alueen turvallisuuden – ja onnistuivat siinä kiitettävästi. Festivaalijärjestelyt toimivat muutenkin totutun hyvin: siisteys, ruoka- ja juomapisteiden sujuvuus sekä turvallisuus olivat kohdallaan, vaikka satunnaiset crowdsurfing-ryöpsähdykset työllistivätkin järjestyksenvalvojia. Erityisesti Lorna Shoren keikalla sunnuntaina photopitissä työskentelevät valokuvaajat joutuivat siirtymään turvaan ennen aikojaan, kun vokalisti kehotti yleisöä massiiviseen crowdsurfiin.

Lisäplussaa festari sai myös siitä, että Yle televisioi osan keikoista, jotka ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa.

Keskustelua herätti jälleen Tuskan artistikattaus, jota on moitittu liian “nykyaikaiseksi” tai metallin “hardcore- ja core-painotteiseksi”. Silti liput myytiin loppuun, ja juuri se on lopulta tärkeintä. Isojen nimien rinnalla oli tänäkin vuonna tilaa uusille tuttavuuksille – osa ehkä ennakkoluuloja herättäviä, mutta lavalla täysin oikeutuksensa ansaitsevia. Itsellenikin tuli monta uutta suosikkia vastaan.


Lauantai alkoi kepeämmin, muun muassa Jarkko Martikaisen ja Arionin tahdeissa, ennen kuin Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus jyräsi päivän käyntiin päälavalla. Italialainen Wind Rose toi lavalle Tolkien-fiilistä ja tankardimeininkiä, ja Charlotte Wessels hurmasi telttalavalla. Mokoma veti tutun jykevän setin, kun taas Sorretun Voima toi modernia otetta suomiräpin ja metallin rajapinnalta.

Cemetery Skyline ja Orbit Culture vakuuttivat soundillaan, kun taas Alcest upotti yleisönsä melankolian ja kauneuden syövereihin.

Lauantain kiistanalaisin hetki osui Slaughter To Prevailin kohdalle. Osin venäläinen yhtye aiheutti pienen mielenosoituksen alueen ulkopuolella ja mieltä osoitettiin myös keikan aikana. Vaikka yhtyeen laulajan aiemmat tempaukset ja spedeilyt herättävät kysymyksiä, itse keikka oli tiukka ja esiintyminen festarialueella hillittyä. Tuskan organisaation kannalta kyse oli kuitenkin vaikeasta tasapainoilusta PR-mielessä.

Telttalavalla Thrown sai järjestysmiehet hikoilemaan, kun taas The Halo Effect tarjosi isolla tunteella toteutetun keikan. Lauantai huipentui Powerwolfin hurmeiseen ja pirun toimivaan show’hun.

Arion

Wind Rose

Sorretun Voima, Countless Goodbyes

Royal Sorrow

Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus

Orbit Culture

Cemetery Skyline

Mokoma

Alcest

Insomnium

Thrown

Powerwolf

 

Exit mobile version