Huomasin tätä levyä kuunnellessani hyvin spesifin fiksaation itsessäni: jos albumin ensimmäisen biisin ensimmäisten sanojen joukossa äristään sana ”command” niin olen välittömästi myyty. Ensifiilikset kantoivat läpi levyn.
The Rite sai alkunsa 2017 kun tanskalainen pitkän linjan underground-veteraani Ustumallagam (Denial of God) ja italialainen A.Th (Black Oath) yhdistivät voimansa soittaakseen sairaalloista black metalia yksinomaan totaalisen ja äärimmäisen pimeyden ylistämiseen. Muutaman minijulkaisun jälkeen pöhinää oli saatu aikaiseksi ympäri Tellusta ja nyt on vuorossa näytön paikka debyyttialbumin ”Liturgy Of The Black” myötä.
“The Black Effigy” on ryhdikäs aloitus ja tosissaan kutsuu heti peremmälle sysimustalle matkalle doomahtavan mustan metallin uumeniin pää hyväksyvästi moshaten. Ustun tunnistettava repaleinen kurkku on elämänsä vedossa ja manaukset osuvat maaliin tälläkin saralla. Mikään satakieli Ustu ei ole, joten lauluissa ei liiemmin varioida.
Onneksi levyn doom-vaikutteet ovat sitä perinteisempää doomia, eli vähän reippaampaa ja hartaampaa julistamista laahaavan funeral doom -osaston sijasta. Näin levy vyöryy koko ajan eteenpäin, eikä pitkästymään juuri pääse muutamia pidempiä kappaleita lukuunottamatta. Silloin kun levyn parit verkkaisemmat ja enemmän hohhoijaa-kohdat nostavat päätään, biisit ottavat itseään niskasta kiinni ja lähtevät uuteen nousuun.
Levy sisältää myös Hammond-urkuja, mutta en aluksi edes huomannut niitä, niin säästeliäästi ja hyvällä tyylitajulla niitä musiikissa käytetään. Parempi näin, sillä Hammondin soundien kanssa homma lässähtäisi helposti hieman höpsöksi.
Leikkisyys on sana, jota harvemmin käytetään samassa lauseessa black metalin kanssa, mutta se tulee itsellä mieleen kun kuuntelee rumpali Priest G.:n soittamia pieniä yksityiskohtia. Pelkästään se, että biisin johonkin yllättävään kohtaan kilkuttelee vähän ride-peltiä, saa meikämysteerion hymyilemään kuin heikkopäisen. Tämän elämyksen sain levyn toiseksi pisimmästä kappaleesta “Echoes Of Past Lives” – mitä mieltä, saatteko te?
Kuulee, että asialla on pitkän linjan underground-veteraaneja, jotka tietävät luissa ja ytimissään asti miltä hyvän levyn tulee kuulostaa. Italian Toxic Basement Studiolla on saatu mainiot soundit nauhalle; soittimet kuuluvat selkeästi, aitoina ja jylhinä.
Erityismaininta myös hienosta levynkannesta, joka on upeasti ja simppelisti sommiteltu. Vinyylimuodossa kehtaa vaikka seinällle ripustaa!
”Liturgy Of The Black” on perkeleellisen kova levy, joka luottaa jäseniensä vahvaan visioon sekä taitoon kirjoittaa hyviä biisejä. Siinä ei ole mitään ennenkuulematonta, mutta ei tarvitse edes yrittää olla omaperäinen, mikäli hevimusiikin peruspalikoista ja -arvoista saa rakennettua näin viihdyttävän ja silti haudanvakavan laadukkaan teoksen.
9+/10
Janne Lesonen
1. The Initiation
2. The Black Effigy
3. Children Of Belial
4. Necromancy
5. Famadihana
6. The Bornless One
7. Echoes Of Past Lives
8. Sinister Minister
9. Trespassing The Chapel
10. Last Rites
Levy kuunneltavissa kokonaisuudessaan alta:
Linkit:
https://therite93.bandcamp.com
https://www.facebook.com/The-Rite-band-page-219647875291113/