[three_fourth]20 vuotta sitten julkaistu ”Demonic” on thrash-legenda Testamentin uran todennäköisesti unohdetuin levy. Tosin jo edellinen grungen valtakaudella ilmestynyt ”Low” (1994) ei kovin usein bändin historiankirjoissa esimerkinomaisesti esiinny. Siinä missä ”Low” oli kuitenkin metallimusiikin synkän ajan keskellä loistanut kohtalaisen onnistunut valopilkku, ”Demonic” esitteli selvää luovaa kriisiä läpikäyneen bändin.
Jäsenten vaihdokset alkoivat tässä vaiheessa olla arkipäivää ja klassinen kokoonpano oli hajonnut lopullisesti ”Lown” myötä. Ainoastaan laulajan paikalla kuin toteemipaalu seisonut Chuck Billy ja kitaristi Eric Peterson olivat pysyneet sitkeästi mukana. Rumpuihin liittyi Dark Angelin Gene Hoglan ja muutkin uudet kasvot olivat meriiteiltään taitavia muusikoita. Jotain Alex Skolnickin ja hänen seuraajansa James Murphyn puuttuessa oli tälle levylle tultaessa musiikista valitettavasti kadonnut.
Kansivihossa kiitoksia on jaettu Machine Headille ja kyseisestä yhtyeestä ensimmäisen levyn jälkeen poistunut rumpali Chris Kontos on toiminut inspiraationa kahdelle kappaleelle. Jostain syystä Testament päätti yrittää ulosantinsa päivittämistä Machine Headin ja Panteran kaltaisten suosionsa harjalla ratsastaneiden yhtyeiden viitekehykseen. Liike ei ole riittävän radikaali soundin jäädessä perinteisemmän thrash metallin puolelle joitain 1990-luvun huonosti ikääntyneitä kitaravalleja hyödyntäen. Lisäksi Chuck Billy vetää lähes kaikki lauluosuutensa muristen tarkoituksenaan hakea lisää rankkuutta hommaan. Billyn omaa Testamentin sydämenä tunnettua ääntä ei siis juuri tällä levyllä kuulla. Vokalisti kävi ”Demonicin” aikoihin koesoitossa Sepulturan laulajaksi riveistä poistuneen Max Cavaleran paikalle, joten ehkä päällikön omakin sydän oli tuolloin muualla.
Kaksi ensimmäistä kappaletta ovat luvattoman heikkoja esityksiä bändiltä, joka vielä muutamaa vuotta aikaisemmin iski peliin ”Electric Crownin” tyylisiä levyn aloituksia. Billyn uusi laulutyyli ei kuulosta luonnolliselta ja kaiken lisäksi hänen vokaalinsa on haudattu aivan liian alhaalle miksauksessa. Ilmeisesti taustalaulujakin on paikoitellen hyödynnetty, eikä lopputulos ole onnistunut. Tämän jälkeen yhtye hieman piristyy ja keskivaiheella on muutama kohtalainen hevibiisi. Se klassinen Testamentin groove ja thrash- syke kuitenkin ”Demonicilta” puuttuu kautta linjan. Gene Hoglan takoo rumpuja jämäkästi, mutta tässäkin kohtaa kuuntelija jää kaipaamaan jotain jykevämpää ja soundillisesti tiukempaa. Ero edellisen levyn John Tempestan ja seuraavan albumin Dave Lombardon suoritukseen on selvä. Viimeisillä Testament-levyillä Hoglan on ollut kuin eri mies rumpusuorituksen osalta. Levyn loppupuoli on jälleen todella vaikean kuuloista, biiseistä yksinkertaisesti puuttuu se kuuluisa punainen lanka ja fanilta loppuu usko reilusti ennen kalkkiviivaa.
”Demonic” oli rohkea yritys uudistaa bändin kasvoja, mutta jäi myyntiluvuissa mahalaskuksi. Pyöröovien käydessä miehistön osalta sisään tulivat paluumuutossa James Murphy ja hänen kavereikseen itse Dave Lombardo sekä bassoon Deathista tuttu Steve DiGiorgio. Seuraavalla levyllä ”The Gathering” Testament palasikin tutulle tasolleen. ”Demonic” jäi harvinaiseksi harhalaukaukseksi yhtyeeltä, joka on koko diskografiansa myötä thrash metallin historian laadukkaimpia ja aliarvostetuimpia.
6+/10
Ville Krannila
[/three_fourth] [one_fourth_last]
1.Demonic Refusal
2.The Burning Times
3.Together As One
4.Jun-Jun
5.John Doe
6.Murky Waters
7.Hatred’s Rise
8.Distorted Lives
9.New Eyes Of Old
10.Ten Thousand Thrones
11.Nostrovia[/one_fourth_last]