Metalliluolan kesähaastattelussa viime vuonna vahvan ”Bear The Cross”– albumin julkaissut perinteisen heavy metallin lippua korkealla kantava SoulHealer. Kainuulaisbändin puolesta kysymyksiin vastasi kitaristi Teemu Kuosmanen.
Tervehdys! Mitä kuuluu SoulHealerin arkeen tällä hetkellä?
SoulHealerin arkeen kuuluu ihan hyvää, kiitos kysymästä. Nyt kesäkuussa ollaan oltu tauolla ja ollaan vielä heinäkuun 10. päivään asti. Siitä eteenpäin on sitten sovittua toimintaa eli keikkoja maltillisella tahdilla elokuun puoliväliin asti. Kevättalvihan mentiin kohtuu hyvällä sykkeellä kolmessa kuukaudessa reilu kymmenen keikkaa. Tälle kesälle haluttiin tietoisesti hieman rauhallisempi meininki ja sovittiin keikkoja aiempia kesiä vähemmän. Edelliset kesät ovat olleet aika vilkkaita ja siinä perheelliset ja työssäkäyvät äijät ovat saaneet rukata kalentereitaan aika huolella. Nyt on väljempää, mikä on hyvä juttu.
SoulHealer viettää tämän vuoden aikana 5-vuotisjuhliaan ja keikkojen lisäksi ilmeisesti jotain muuta erikoista olisi faneille luvassa? Voitko valottaa tarkemmin?
Tosiaan viisi vuotta tuli täyteen jo viime vuoden lopulla ja kuudes toimintavuosi kuluu hyvää tahtia. Ei tässä nyt sen ihmeempiä synttäriteemoja olla mietitty, mutta nostettiinpa kuitenkin asia esille mediassa ja omassa ilmoittelussa. Hämmästyttävää, kuinka nopeasti aika kuluu. Tuohon aikaan mahtuu yksi EP, kolme kokopitkää levyä ja pitkästi toistasataa keikkaa pääasiassa kotimaassa ja muutaman kerran ulkomaillakin. Ja onpahan saatu levytysopimuskin Saksaan, vaikka se nyt ei sinänsä ole ihmeellinen juttu ja varsinkaan tänä päivänä levytysopimuksella ei entisenlaista merkitystä enää ole. Voi siitä kuitenkin sen päätellä, että jotain on tullut oikein tehtyä, kun joku on meidän kanssa halunnut alkaa työtä tekemään.
Marraskuussa mennään kolmannen kerran Venäjälle Kostamukseen Nord Session -festivaaleille soittamaan. Siellä on aina kiva soittaa, kun puitteet ovat kunnossa. Tai no ei se backline häävi ole, mutta sali ja lava ovat isoja ja siinä on ihan ison festarin tuntua. Vähän on ollut myös mielessä live-videon kuvausta, mutta se on vasta puheasteella ja nähtäväksi jää, toteutuuko.
Alkuvuoden keikoille mukaan tuli rumpupatterin taakse tuuraamaan Alpha Indigon Kai Vainionpää, miten vaihdos on onnistunut ja onko ulosanti tätä myötä muuttunut millään tavalla?
Kaitsu on sopeutunut porukkaan tosi hyvin ja vetänyt keikat aivan loistavasti. Heti ekoihin treeneihin tulleessan matsku oli miehellä niin hyvin hallussa, että sitä siinä oikein piti ihmetellä. Tuntui, että pitäisköhän itsekin opetella nämä omat biisinsä soittamaan ihan kunnolla. En nyt osaa sen enempää bändin ulosantia alkaa rumpalinvaihdon jälkeen analysoimaan, mutta ehkä se Kaitsu on hiukan Jania kovakätisempi ja ”hevimpi”. Kovia ja taitavia rumpaleita ovat molemmat.
Onko seuraajaa viime vuoden ”Bear The Cross”– albumille vielä pohdinnassa?
Ei ole mietinnässä. Soitetaan nyt tämän levyn rundin keikat ensin ja aletaan sitten miettimään jatkoja. Uutta levyä ei ole vielä puheasteellakaan mietitty ja ehkä tässä on nyt hyvä hiukan hengähtää ja kerätä voimia ennen kuin alkaa uutta musiikkia suunnittelemaan. Tähän asti julkaisutahti on ollut melko kova ja kuitenkin ainakin omasta mielestä taso on saatu pysymään suhteellisen korkealla. Ei ole tarkoitus polttaa bändiä ja äijiä loppuun liialla kiireellä. Katsellaan ihan rauhassa.
Miten mielestäsi yhtye on kehittynyt kuluneen viiden vuoden aikana musiikillisesti ja julkaisuiden myötä?
Jokainen levy on tietenkin oman aikansa kuva ja bändi kuulostaa omalta itseltään tekohetkellä. Kehitystä tietenkin (toivottavasti) on tapahtunut ja ehkä pari viimeistä levyä ovat linjakkaampia kokonaisuuksia debyyttiin verrattuna. Ensimmäiselle levyllehän yleensä kerääntyy sävellyksiä pitkältä ajalta ja ne sitten usein vähän kiireellä äänitetään. Tulos ei välttämättä ole jälkikäteen ainakaan artistin itsensä mielestä paras mahdollinen, mutta tiedänpä fanejamme, joiden mielestä nimenomaan meidän debyytti on se paras. Jokainen valitkoon oman suosikkinsa.
Perinteiset heavytitaanit Iron Maidenista lähtien kuuluvat musiikissanne, mitkä ovat niitä suuria vaikuttajia jotka bändi kokee omakseen?
Omasta puolestani on yksi ylitse muiden eli Iron Maiden. Siitä se kaikki aikoinaan lähti 32 vuotta sitten, kun 9-vuotiaana ostin ”The Number Of The Beastin” kasetin. Sen jälkeen ei ole taakse katseltu. Toki muukin tuon ajan pääasiassa metallimusiikki on erittäin lähellä sydäntä. Ja olen tässä huomannut, että kun ikää on tullut lisää, ei niillä genrerajoilla ole mitään merkitystä. Hyvä biisi on hyvä biisi, olkoon heviä tai Suomi-iskelmää. Varmasti omissa kappaleissa näkyy kaikki omat suosikit ja eletty elämä.
Miten näet SoulHealerin tulevaisuuden? Onko esim. ulkomaan keikkoja tai festariesiintymisiä luvassa?
Sinne ulkomaille ja nimenomaan Keski-Eurooppaan meidän pitäisi lähteä, koska siellä on tämän musiikin isot markkinat. Kysymys on vain ja ainoastaan rahasta. Ihan ilmaista ei ole lähteä esim. viikoksi sinne kiertämään ja sen verran ikä ja mukavuudenhalu tässäkin näkyvät, ettei oikein mihinkään pakettiauto-/telttamajoitukseen enää ole halua lähteä. Yhden saksalaisen promoottorin ja keikkamyyjän kanssa olen taas hiljattain aiheesta keskustellut ja sieltä on nyt tullut alustavasti rohkaisevia signaaleja ja hänen kanssaan aletaan katsella yksityiskohtia tässä kesän mittaan tarkemminkin. Katsotaan, jos siitä jotain saataisiin aikaiseksi.
Kiitos haastattelusta. Viimeiset sanat Metalliluolan lukijoille?
Hyvää kesää kaikille Metalliluolan lukijoille! Kuunnelkaa hyvää musiikkia tyylilajiin katsomatta, mutta kaikkihan sen tietävät, että hevi on paskimmillaankin parasta! Tsekatkaa SoulHealer, jos ette ole vielä meihin tutustuneet. Tarjolla on melodista perinteistä tuplakitaraheviä Iron Maidenin ja muiden 80-luvun parhaiden bändien tyyliin. Antakaa mahdollisuus niin voitte yllättyä. Ja jos satutaan keikalle lähistölle niin tulkaa tarkastamaan livekunto. Se on kova! Sin Chee Clearly Anymore!
Haastattelu: Ville Krannila
Kuvat: yhtyeen promokuvat
