Skotlannin ylämailta vehreiden nummien ylle annoksensa folk-vaikutteista tunnelmametallia heittää yhden miehen Saor, joka julkaisi kolmannen täyspitkänsä ”Guardiansin” 11.11.2016 Northern Silencen kautta. Ihan yksin tätä kelttimusiikin ja metallin symbioosia ei ole tehty, vaan levyllä vierailee jäseniä erilaisista folk-yhtyeistä ja myös Eluveitien ex-jäsenistö on edustettuna viulun saralla. ”Saor” tarkoittaa gaeliksi vapautta ja musiikki on vahvasti luonnon inspiroimaa.
Luonnon äänien höystämänä levyn käynnistää unenomainen intro levyn nimikkoraidalle. Eeppisyyttä tuo akustista kitarointia seuraava säkkipillimelodia ja mielessään voi hyvin haistaa nummien aamukasteisen nurmikon ja tuntea kuinka ylämaiden lempeä tuulahdus hivelee kiltin alla vapaasti roikkuvia sukukalleuksia. Särökitaroiden saapuessa tunnelma jatkuu hyvin ilmavana ja kaukaisena, yhtä lailla harvahko murina on vahvasti kaikuinen ja alun unenomainen tunnelma jatkaa vahvana läpi kappaleen. Hieman progeiluakin sisältävä anti muuttuu taas hyvin kelttiläiseksi kappaleen loppupuolella, luoden taas eeppistä tunnelmaa. Viisiraitainen kokonaisuus on yhtenäinen, eikä kappaleita voi sinällään erotella toisistaan, mutta huippuhetkinä mainittakoon ”The Declarationin” ja ”Hearthin” tunnelmalliset ja ei-metalliset osiot.
”Guardians” on kuin kuuntelisi ohutta yläpilveä. Välillä unohtuukin, että kuuntelussa on metallialbumi sillä musiikki keskittyy isolta osaltaan kelttiläiseen folk-musisointiin. Se on sanottava, ettei tässä ole mistään kellaririffien peräkkäin asettelusta kyse, vaan monitasoisen sävellystyön maturiteetti on todella korkeaa tasoa ja siksi levylle pitää antaa useampi mahdollisuus kokonaisuuden sisältämien pienten nyanssien havainnoimiseksi. Itselleni tämä jäi kuitenkin liian ohueksi, kun kaipaan musiikkiin ainakin sen rippeen pahuutta, eikä folk- ja metalliosuuksien välillä ole tarvittavaa dynaamista volatiliteettia boostaamaan etenkään metalliosuuksia tarpeeksi. Yleistunnelma ”Guardiansissa” on rauhallisen ja onnellisen tyytyväinen, eikä luo hinkua vetää sini-valkomaalausta naamaan, juosta miekka kädessä hametta muistuttavaan vaatekappaleeseen sonnustautuneena ja huutaa ”Freedomia” sen minkä keuhkoista lähtee.
Kelttifaneille Saorin ”Guardians” varmasti uppoaa, mutta pahansuopaa musiikkia etsivien tulisi suunnata katseensa muualle. Pisteet ennen kaikkea onnistuneille, eeppisille kelttiosuuksille.
7-/10
Tore Pedersen
1. Guardians
2. The Declaration
3. Autumn Rain
4. Hearth
5. Tears Of A Nation
