Rockmaailma yllättyi viime kesän kynnyksellä iloisesti kuullessaan hard rockin mustan prinssin, eli Ritchie Blackmoren yllättävästä ilmoituksesta palata 19 vuoden tauon jälkeen rockin pariin vanhan lippulaivansa Rainbown kera. Mistään massiivisesta comebackista ei ollut kyse, sillä Blackmore ilmoitti Rainbown tekevän kesän aikana vain kolme keikkaa (2 Saksassa, 1 Englannissa). Saksan keikoista julkaistiin 19.11. DVD/BluRay ja tämä paketti päätyi käsiini vielä samana päivänä. Lopputulos oli, no…mielenkiintoinen.
Paluunsa kunniaksi Blackmore oli kasannut taas kerran uuden bändin, yhtyeestä löytyi jo Blackmore’s Nightista tuttu rytmisektio David Keith (rummut) ja Bob Nouveau (basso), koskettimista vastasi mm. Stratovariuksesta tuttu Jens Johansson ja laulajaksi pestattiin espanjalaisessa power metalpumpussa Lords Of Blackissa vokalisoiva Ronnie Romero. Varsinkin Romeroa kohtaan minulla oli melkoisia odotuksia, sillä mies joutui astumaan melkoisen isoihin saappaisiin seuratessaan Ronnie James Dioa, Graham Bonnetia ja Joe Lynn Turneria ja kuten pikainen settilistan vilkaisu paljasti, myös Ian Gillania ja David Coverdalea. Etukäteen Blackmore hehkutti miestä Dion ja Freddie Mercuryn sekoitukseksi, joka korvaan on sen tason ylistys, että tuskin maltoin odottaa millainen laulaja Romero oikein on. Viisikon lisäksi lavalla nähdään taustalaulussa Candice ”Ritchien vaimo” Night sekä Lady Lynn.
Kun yhtyeen suoritusta arvioidaan soittaja kerrallaan, niin Jens Johansson on taas kerran Mr. Reliable, eli mies hoitaa hommansa ammattitaidolla. Romeron lauluun kohdistui melkoisesti odotuksia ja periaatteessa mies ne lunastaakin laulaen taitavasti. Tästä huolimatta laulusta ei löydy sielukkuutta aivan siinä määrin, mitä esimerksi aiemmin mainittujen legendojen suorituksissa on selvästi havaittavissa. Lyhyesti sanottuna Romero on ”vain” helvetin hyvä laulaja, ei uusi Ronnie James Dio tai Freddie Mercury, saati heidän sekoituksensa. Itse Blackmoren suoritus on myös hämmennystä aiheuttava, sillä välillä kitaristi soittaa loistavasti ja Stratocaster laulaa komeasti tätä nykyä 71 vuotta olevan herran käsissä. Toisaalta paikoitellen Ritchien soittoa voisi kuvailla laiskaksi läpsyttelyksi ja hommassa tulee myös selkeitä virheitä.
Ilkka Järvenpää
1. Highway Star
2. Spotlight Kid
3. Mistreated
4. Sixteenth Century Greensleeves
5. Since You Been Gone
6. Man On The Silver Mountain
7. Catch The Rainbow
8. Difficult To Cure (Beethoven’s Ninth)
9. Perfect Strangers
10. Stargazer
11. Long Live Rock ’n’ Roll
12. Child In Time
13. Woman From Tokyo
14. Black Night
15. Smoke On The Water