Saksalainen Rage on yksi metallin luotettavimmista veteraaneista. Kuin sveitsiläinen kello, Peavy Wagner tukijoukkoineen on sylkenyt ulos studiolevyjä lukemattoman määrän yli 40 vuotta kestäneen uran aikana. Suunnanmuutoksia on ollut riittävästi pitämään kurssi mielenkiintoisena, lisäksi Peavyn tunnistettava ääni ja ajoittain hyvin kekseliäät teemat ovat saaneet kuulijat sitoutumaan yhtyeen matkaan.
30 vuotta sitten bändi osui uransa yhteen huippukohtaan, ollessaan paikallisen useita saksalaisryhmiä isännöineen GUN-merkin palkkalistoilla. ”Black In Mind” oli jo retken 10. pitkäsoitto ja edellisenä vuonna ilmestyneen ”10 Years In Rage” -juhlalevyn jatkoksi bändin ensimmäinen nelimiehisellä kokoonpanolla, jossa vaikuttivat Efthimiadis-veljekset Spiros kitarassa ja Chris rummuissa sekä toinen kitaristi Sven Fischer.
Bändi liikkui 1990-luvun aikana edellisen vuosikymmenen speed metallista perinteisemmille linjoille ja musiikkiin alkoi hiipiä yhä enemmän thrash-vaikutteita. Levyt olivat yllättävän monipuolisia, vaikka Rage lokeroitiin helposti viiksiheviosastolle. Peavy haki tällä kertaa inspiraatiota H. P. Lovecraftin teoksista ja jo tulevaa ennakoineet orkesterisovitukset saivat tästä materiaalista hyvän pohjan seuraavan vuoden Lingua Mortis -projektin menestyksekkääseen esiinnousuun.
Jälkikäteen arvioiden kappaleita on liikaa ja muutama vaisu esitys on päässyt mukaan. Kyseessä oli 1990-luvulla CD-aikakauden myötä usealle metalliyhtyeelle tyypillinen helmasynti. Onnistumisia on silti riittävästi mukana nostaakseen kiekon yhdeksi veteraanin pitkän taipaleen parhaista teoksista. Aikaa ”Black In Mind” on kestänyt selvästi paremmin kuin bändin edellisen vuosikymmenen teokset. Osaan tulevan vuosikymmenen vahvasti kitaristi Victor Smolskin johtamaan sinfoniasävytteiseen materiaaliin on myös maku jo mennyt.
”Black In Mind” -nimikappale avaa pelin väkevästi, mutta parhaat vedot ovat tunnelmallisempia ja keskitempoisia sovituksia. Peavy ei ole koskaan voinut kehua olevansa universumin paras vokalisti, mutta näissä biiseissä hänen koruton äänensä saa välitettyä oikeanlaisen epätoivon.
Aika tuntuu olevan levyn vahvin teema. Christian Wolffin sovittamat jouset ja viulistit tukevat mainiosti päätösraita ”All This Timea”, joka kasvaa yhdeksi Ragen uran kohokohdista. Yli 10-minuuttinen ”In A Nameless Time” vakuuttaa myös ajoittain progressiivisella otteella ja kolmas aikaan viittaava kappale ”Shadow Out Of Time” on myös albumin laadukkaimmasta puoliskosta. Ja tältä levyltä löytyy ”Forever”, joka on hieno veto. Wagner toteaa biisissä osuvasti ”forever is a very long time”.
Vastaavasti Wagnerin toisen ääripään tavaramerkiksi muodostunutta rouhivaa puhelaulua ja tylsää junttarytmiä riittää siellä täällä. 4–5 kappaletta pudottamalla kyseessä olisi kevyesti kiitettävän tason julkaisu erityisesti, kun soundi on vakaalla tasolla. Tuotannosta vastasi saksalaisten tuon ajan vakiokasvo Ulli Pösselt ja kansitaiteen loihti niin ikään takuuvarma laadun merkki Andreas Marschall.
Sanoitukset, jotka käsittelevät yhteiskunnallisia kysymyksiä ja henkilökohtaisia kamppailuja, tuovat albumiin syvyyttä ja ajattelemisen aihetta. ”Black In Mind” on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kokonaisuus jokaiselle melodisen metallin ystävälle. Seuraavalla ”End Of All Days” -albumilla Rage sai aikaan vielä kovemman ja tasalaatuisemman lopputuloksen.
8/10
Ville Krannila
1.Black In Mind
2.The Crawling Chaos
3.Alive But Dead
4.Sent By The Devil
5.Shadow Out Of Time
6.A Spider’s Web
7.In A Nameless Time
8.The Icecold Hand Of Destiny
9.Forever
10.Until I Die
11.My Rage
12.The Price Of War
13.Start!
14.All This Time
