Tiedote 7.11.2025
Porvoosta ponnistavan laulaja-lauluntekijä Piperin toisella levyllä siirrytään ajan reunalle ja esitetään isoja kysymyksiä häilyvän rajan yli. Levyn vahvat biisit liikkuvat ajan rajallisuuden ja rajattomuuden kysymyksissä. Piperille tyypillisen taidemusiikin parissa katsotaan horisonttiin ja leijutaan kuun ja tähtien joukossa. Aiheet käsittelevät luopumista ja menettämistä, sanatonta universaalia yhteyttä, sekä suurten surujen ja tunteiden äärirajoille lipumista.
Piperille tyypillinen kerroksellisuus ja tunnistettava melankolinen tunnelma on läsnä myös tälläkin levyllä – kuten esikoislevyllä (What is the heart for?, 2023) – ja on tutun työparin: Päivi Sihvonen ja Saku Anttila yhteistyönä toteuttama julkaisu. Päivi säveltää ja sanoittaa, Saku sovittaa ja soittaa kaikki muut instrumentit.
Kuuntele albumi musiikkipalveluissa (Spotify, Apple Music, Deezer, Tidal etc.): https://push.fm/fl/piper-
A Bridge Across Time -levyllä Piper lähtee tulkitsemaan ajan määritelmää niin lyriikoilla kuin musiikillisesti. Artistille tyypillisessä tulkinnassa kuvainnollistetaan ilmauksia, joiden merkitykset on sekoitettu ja jätetty kuulijan tulkittavaksi. Levyllä käsitellään suuria teemoja, kysymyksiä ja tähtipölyistä magiaa, joita himmeät kuunvalon säteet häikäisevät.
”Tällä levyllä ei enää tallota pelkästään kapeita polkuja, vaan lähdetään isommin kohti horisonttia ja tähtien kiertoradoille. Musiikissa tämä on kuultavissa kokonaisuutena; melankoliseen rock piano tulkintaan lisätään ripaus sinfonisuutta. Ylennysmerkeillä virittyneistä tunnelmista päästään kieppumaan marionetiksi mustavalkofilmiin.
Esikoislevyllä tunnistettava tyylillinen herkkyys jatkuu tälläkin levyllä, joskin tavoitellen jo uudenlaisia ulottuvuuksia vanhan karusellin pyöriessä ikuisuudessa viipyväksi odottamiseksi. Tällä levyllä musiikillisen sateen sointujen annetaan vuodattaa kyyneleet hänen puolestaan, jonka silmien edessä musta harso heiluu synkkänä surun esirippuna. Tämän harsomaisen esiripun takaa näyttäytyvät levyn syvimmät teemat: luopuminen, menettäminen ja kuolema.
Luonnosta inspiroituminen on kuultavissa tälläkin, Piperin toisella levyllä, jopa aavistuksen ensilevyä syvempinä tulkintoina. Musiikki maalaa usvan peittämää vaaramaisemaa, jonka hentojen havupuiden oksilla roikkuu takkuuntunutta naavaa. Viileän pohjoistuulen puhaltaessa, levyn kappaleet sitoutuvat toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi, ja jäätyneiden heinien kastehelmetkin kilauttavat jokainen oman pienen sävelensä koleiden rock vireiden niitä keinuttaessa. Musiikissa soi luonnon herkkä karkelointi, jolle korpimetsä soisine sammalmattoineen kuiskailee sanoituksia menneestä.”
