Kotimaisen Pimeydentuojan toinen pitkäsoitto ”Hellcrowned” seilaa kuolometallin merillä yhdistäen elementtejä black metallista. Nelihenkinen miehistö pitää huolen siitä, ettei kyseessä ole todellakaan leppoinen Karibian risteily nykyaikaisella aluksella, vaan matka kohti Pimeydentuojan kotikontuja puhtaasti pahuudesta veistetyllä mädäntyneellä jollalla. Mustasta lokikirjasta luetut rituaalit höystetään tuplabasarien ja sahaavien riffien myötä vokaalien ulosantiin, jotka vaihtelevat perinteisemmän kuolometallin murinan sekä mustan metallin örinän välillä.
Albumin nimiraita ”Hellcrowned” syöksee raivollaan vääräuskoisia yli laidan jo lähtösatamassa, rumpali Fördärvin polkiessa tahtia seremoniaan. ”The Malignant Heretic Prophecy” rauhoittaa tilannetta hieman levyn keskivaiheilla, uhratakseen lisää vihan liekin polttamia ruumiita. Seuraavat kaksi rituaalia ”Invocations Of Wrath And Fire” ja ”Black Dawn Revelations” ovat ehdottomasti levyn parhaimmistoa ja tuohon kun vielä lisätään ”Altar Of The Vile God”, on helppo sytyttää mustat kynttilät, valuttaa viimeiset veret ja aukaista portit pimeimpiin syövereihin.
Lopuksi Pimeydentuojan ”Hellcrowned” on äärimmäisen synkkä tuotos syksyn pimeneviin iltoihin. Ja vaikkakaan pyörää ei tässä ole uudelleen keksitty, on lätty ehdottoman hyvä lisä jokaisen mustanpuhuvan kuolometallin ystävälle. Soundimaailma on ajoittain hieman epäselvä ja puuroutuva, ja osa kappaleista tarjoaa ehkäpä turhan mitäänsanomattoman ulosannin. Väittäisin, että keikoilla bändin rituaalit nousevat uudelle tasolle ja Pimeydentuojan livekunto on kyllä tarkastettava heti kun mahdollisuus siihen tulee. HAIL! HAIL! HAIL! MORNING STAR!
7½/10
Jarno Saarinen
1. To Death…
2. Hellcrowned
3. Deiphagous Death Torment
4. Sadist Ritual
5. The Malignant Heretic Prophecy
6. Invocations of Wrath and Fire
7. Black Dawn Revelations
8. Into the Catacombs of Misery
9. Altar of the Vile God
10. …And Oblivion