Mr. Big – Lean Into It (1991)

Vuonna 1988 perustetun Mr. Bigin parhaiten myynyt ja Kevin Elsonin (Journey, Europe ym.) tuottama ”Lean Into It” -albumi käynnistyy ärhäkästi Makita-porien tahtiin ”Daddy, Brother, Lover, Little Boylla”, jonka runttaus avaa levyn komeasti. Tarttuvan kertosäkeen omaava biisi huipentuu hienoon soolo-osioon, jossa Paul Gilbertin kitarasoolon jälkeen basisti Billy Sheehan sekä Gilbert soittavat teeman yhdessä porilla, joiden päähän on asennettu plektra. Suoritus kannattaa tarkistaa kyseisen biisin live-versiosta.

Mainio avaus saa jatkoa heti perään yhden levyn huippukohdan, eli loistavasti svengaavan ”Alive And Kickin” myötä. Biisi on kauttaaltaan erittäin onnistunut, mutta erityismaininta annetaan mainiolle stemmalaululle ja vokalisti Eric Martinin loistavalle suoritukselle.

”Green-Tinted Sixties Mind” laittaa heti kappaleen avaavan Gilbertin avaus-lickin myötä tuhannet kitaristin kuskaamaan kamansa, jos ei fyysisesti, niin henkisesti kanikonttoriin. Kappale ei ole pelkkä sorminäppäryysharjoitus, vaan biisi on yksi levyn parhaita, ei vähiten tarttuvan pop-henkisen kertosäkeensä takia.

Sointukulkunsa mukaan nimetty Jeff Paris -cover ”CDFF-Lucky This Time” vie Mr. Bigin yksinkertaisemman riffittelyn pariin, mutta tämä ei katkaise levyn alkupään loistobiisien jatkumoa. Bändi on yhä liekeissä ja tarttuvia melodioita on vaikka muille jakaa. Komean akustisen intron voimin käynnistyvä ”Voodoo Kiss” johdattaa kuulijansa hoodoo-meiningin keskelle, jossa lanteet saavat kyytiä syntisesti groovaavan biisin tahdissa.

”Lean Into It” on tähän saakka ollut hämmentävän kovatasoinen paketti, mutta geneerisen ”Never Say Neverin” myötä tapahtuu ensimmäinen notkahdus. Mr. Bigin tasoinen virtuoosiryhmä saa toki keskinkertaisemman sävellyksen lentoon, mutta kappale ei kestä vertailua edeltäjiensä kanssa.

Tässä vaiheessa useampi kuulija on jo odotellut, milloin se voimaballadi päästetään irti ja tämä tapahtuu ”Just Take My Heartin” myötä. Biisi ei nouse kuolemattomien illan viimeisten hitaiden joukkoon, mutta on lajissaan selkeästi keskitasoa parempi veto. ”My Kinda Womanin” voi niputtaa samaan joukkoon ”Never Say Neverin” kanssa. Kappale ei ole missään nimessä huono, ainoastaan valitettavan keskinkertainen.

”Misguided woman knows my name
Ain’t got nobody else to blame
I got a girl back home
She’s waiting all alone.”

Notkahdus on ohi viimeistään levyn loppusuoran avaavan ”A Little Too Loosen” hurjan svengin myötä. Tarina siitä, kuinka kuuluisa mopo karkasi käsistä Oklahoma Cityssä toimii yhä loistavasti, komean riffin, mainion kertosäkeen ja bändin hienon laulusuorituksen voimin. Erityismaininta on annettava Sheehanin biisin alussa laulamalle osuudelle.

”Road To Ruin” on levyn viimeinen rock-sovitus, joka ei yllä levyn parhaimpien rokkareiden tasolle, mutta toisaalta kepittää selvästi levyn heikoimmat hetket. ”Lean Into Itin” päättää Mr. Bigin tunnetuin kappale ”To Be With You”, joka sai useat kotirouvat ostamaan levyn ja mahdollisesti hylkäämään sen kuultuaan albumin avausbiisin. Kappale on tapettu voimasoitolla, joten sitä on vaikea arvioida muuten kuin toteamalla, että hitti on aina hitti. Erityisesti silloin kun kyseessä on USA:n sinkkulistan ykkönen.

Kuten aiemmin totesin, ”Lean Into It” on edelleen Mr. Bigin uran suurin menestys, joka myi USA:ssa yli miljoona kappaletta ja siltä irtosi sinkkulistan ykkösen lisäksi toinen suuri hitti ”Just Take My Heart”, joka nousi Amerikassa sijalle 16. Kokonaisuutena ”Lean Into It” on yhtyeen kruununjalokivi, joka on kestänyt ajan hammasta yllättävän hyvin.

9-/10

Ilkka Järvenpää

Ps. Kuriositeettina voi todeta, että ”Lean Into It” runnoi itsensä myös Suomen albumilistoille ja aina sijalle 6.

1. Daddy, Brother, Lover, Little Boy
2. Alive And Kickin’
3. Green-Tinted Sixties Mind
4. CDFF-Lucky This Time
5. Voodoo Kiss
6. Never Say Never
7. Just Take My Heart
8. My Kinda Woman
9. A Little Too Loose
10. Road To Ruin
11. To Be With You