Motörheadin vuonna 1984 uusiintuneen nelimiehisen kokoonpanon ensimmäinen livealbumi ”Nö Sleep At All” ilmestyi 37 vuotta sitten ja tämä oli historiallinen julkaisu monessa mielessä. Ensiksi useat bändit julkaisivat livelevyjä, jotka oli äänitetty suurissa ja näyttävissä saleissa kuten Tokion Budokanissa, Japanissa tai Lontoon Hammersmithissa, Englannissa. Motörhead halusi äänittää settinsä Suomessa Giants Of Rockissa 2.7.1988 ja julkaista livensä tältä keikalta. Toiseksi bändin lavaenergia kahden kitaristin voimin haluttiin viimein tallentaa ostavan yleisön kuultavaksi ja tässä onnistuttiin erinomaisesti.
Motörhead saapui Suomeen promoamaan edellisvuonna julkaistua ”Rock´n´Roll”-albumia ja kahdentoista biisin settiin nousi kolme poimintaa kyseiseltä levyltä. Muutenkin setti rakentui pitkälti tuoreen nelimiehisen kokoonpanon aikaisen tuotannon varaan ja vanhat klassikot pidettiin pimennossa neljää kappaletta lukuun ottamatta. Näistä ”Stay Clean” ja ”Metropolis” vielä leikattiin alkuperäiseltä julkaisulta pois, tosin ne lisättiin vuoden 2004 remasteroituun CD-versioon. ”Ace Of Spades” ja ”Overkill” sentään prässättiin originaalille painokselle.
Uudet kitaristit Phil Campbell ja Würzel toivat livesoundiin uutta potkua. Muutaman vuoden ruodusta pois ollut rumpali Philty ”Animal” Taylor palautti soundiin klassisen grooven haitsunavauksineen sekä pitkine filleineen. Pelin avaavasta ”Dr. Rockista” albumin päättävään ”Overkilliin” homma kulkee raiteillaan kuin ylinopeutta ajava luotijuna eikä biisien väleissä turhia porista – ennen ”Built For Speedia” keulamies Lemmy tosin äityy tunnelmoimaan ”Live fast, die young” -ideologiallaan ja suomalainen yleisö on tästä mielissään.
Lemmy on kovassa vedossa, eikä anna äänijänteilleen armoa Rickenbacker-bassosta puhumatta. Heikkoja lenkkejä ei setissä ole, ei biisien eikä soittajien osalta. Tämän annetaan kuulua suomalaisessa kesäillassa sellaisella riemulla, että oksat pois! Vaikka soittotatsi sekä biisimateriaali ovat kohdillaan, bändi on kaivanut taskustaan yllätyskortin tuoreemman kappaleen muodossa. Soimaan lähtee ”Just ´Cos You Got The Power”, jota ei studiolevyiltä löydy. Kyseessä oli ”Eat The Rich” -maksisinkun B-puoli ja Lemmyn sanoin aiemmin esittämätön Suomessa.
”Orgasmatron”-albumilta on setissä kolme veisua, joista erityisesti ”Deaf Forever” kuulostaa kuin Motörhead veivaisi Ramonesia. Tempo on alkuperäiseen studioversioon verrattuna noussut hurjasti. Lieneekö syynä hullu rumpali, joka ei studioversiolla esiintynyt ja halusi nyt ripeyttää tahtia? Kova luu on myös ”Killed By Death”, joka saa lisää lihaa luittensa ympärille lisävauhdin ja Animal Taylorin tarkan rumputulen myötä.
”Overkill” toimii kuin jääkylmä vodka kesähelteellä. Mikä siinä on, ettei tuohon biisiin voi kyllästyä. Niin tällä livellä alkaa raitaa kuunnellessa jalka kummasti vispata ja käsi hamuaa volumepotikkaa. Turn it up loud! Kun kymmenbiisisen vinyylin on pyöräyttänyt läpi, tekee mieli kuulla vielä ne (aivan turhaan) pois jätetyt kaksi raitaa. ”Stay Clean” etenee hurjalla vauhdilla ja ”Metropolis” on vanha sotaratsu, joka kulkee vaikka syvässä suossa saati Suomen kesässä.
”No Sleep ´Til Hammersmith” vuodelta 1981 oli Englannin listaykkönen ja taltioi klassisen kolmemiehisen Motörheadin energian vastustamattomalla tavalla jättäen yleisön janoamaan lisää. ”Nö Sleep At All” vastasi tähän huutoon ja antaa bändistä juuri sen kuvan miltä se vuonna 1988 Hämeenlinnassa kuulosti (vaikka CD:n kansivihossa virheellisesti mainitaan liven äänitetyn Helsingissä).
Tämä oli suuri hatunnosto Motörheadilta suomalaisille faneille ja Suomelle ylipäätään. Lemmy todella piti maastamme ja halusi esiintyä Suomessa aina kun yhtye tien päälle lähti. Kiitos Lemmy, kiitos Motörhead!
8½/10
Tomi Nousiainen-Gunnar
1.Dr. Rock
2.Stay Clean
3.Traitor
4.Metropolis
5.Dögs
6.Ace Of Spades
7.Eat The Rich
8.Built For Speed
9.Deaf Forever
10.Just ’Cos You Got the Power
11.Killed By Death
12.Overkill
