Morbid Angel on tehnyt paluun pimeyteen ja sekasortoon! Jos edellinen albumi ”Illud Divinum Insanus (2011)” tuotti monelle pettymyksen kokeellisella otteellaan, niin nyt levylautanen on täynnä kieroa, synkkää ja tukahduttavan raskasta death metalia. Yhtyeen jumalainen olento Trey Azagthoth on kasannut joukkoonsa taitavat muusikot ja paluun tehnyt vokalisti/basisti Steve Tucker suoltaa monotonisen painostavaa örinää tutulla tyylillään.
Vajaa 50-minuuttinen albumi ei todellakaan ole helppo tapaus. Biiseissä ei ole alkuunkaan samaa vetovoimaa kuin yhtyeen alkutaipaleen sävellyksissä. Levyn voisi sanoakin olevan jatkumo Tuckerin aikaisille ”Formulas Fatal To The Flesh (1998)” sekä ”Getaways To Annihilation (2000)” – albumeille. Kingdoms Dislained on kumminkin edellä mainittuja levyjä yhtenäisempi kokonaisuus vailla välisoittoja tai korkeampien voimien ylistyslauluja. Albumi ei avaudu helposti. Koukkujen sekä nyanssien etsiminen tuntuu vaativan turhankin suuria ponnisteluja. Azaghtoth on taikonut jälleen kitarallansa jumalallisia riffejä, mutta jotenkin kokonaisuudesta paistaa lävitse ideoiden kierrättäminen ja turhan yksipuolinen asioiden tutkiskelu. Rumpali Scott Fullerin tuplabasso- ja blast beat – pommitus on pidemmän päälle turhankin konemaista, eivätkä kitarasoolotkaan sisällä samaa maagista kosketusta kuin aiemmin.
Kingdoms Disdained on tuotannollisesti kumminkin raskasta tekoa. Hyökkäävä ja painostava äänimaailma kuvaa turhankin monotonista kokonaiskuvaa paremmin kuin hyvin. Valitettavasti biisit eivät nosta päätään sieluttomasta sekasorrosta kuin hetkittäin. Levyn avaava ”Piles Of Little Arms” tykittelee rytminvaihdoksineen varsin maukkaasti. Myös junnaava, aavistuksen konemainen ”Declaring New Law (Secret Hell)” saa niskalihakset töihin. Levyn päättävä ”The Fall Of Idols” on sahausriffeineen myös kelpoa kuultavaa.
Morbid Angel ei vuonna 2017 todellakaan tee paluuta ansaitsemallensa tasolle. En voi kumminkaan sanoa, että kyseessä olisi varsinaisesti huono albumi. Tucker-fanit repivät levystä eniten irti, mutta muiden osalta levy tuskin suuria elämyksiä tulee tarjoamaan. Vaikka yhtye on edelleen tunnistettava, niin salamyhkäisyys ja mielenterveyttä heiluttavat saatanalliset sävelet loistavat poissaolollaan. Epäonnistunut kansikuva kertoo yhtyeen nykytilasta oikeastaan kaiken – legenda on kaatumassa, saappaat kumminkin tukevasti jalassa.
7- / 10
Juha Karvonen
https://www.youtube.com/watch?v=lMDoKKfHDBY
1. Piles Of Little Arms
2. D.E.A.D
3. Garden of Disdain
4. The Righteous Voice
5. Architect and Iconoclast
6. Paradigms Warped
7. The Pillars Crumbling
8. For No Master
9. Declaring New Law (Secret Hell)
10. From the Hand of Kings
11. The Fall of Idols