[three_fourth]Morbid Angelin neljäs albumi Domination julkaistiin yhtyeen kannalta vaikeaan aikaan. Death metallin suosio oli kääntynyt jyrkkään laskusuuntaan. Äärimetallipuolella black metal oli voimissaan ja nu-metal yhtyeet raivasivat elintilaa death metallin kustannuksella. Morbid Angelin sopimus Giant Recordsin kanssa oli umpeutumassa ja MTV:n Headbanger`s Ball oli lopetettu ennen kuin Domination ilmestyi. 90-luvulla nuoruutta eläneet muistavat Headbanger`s Ballin ja se olikin Metalliliiton ohella yksi suurimmista markkinointikanavista mistä uudet levyt bongattiin. Domination myi kumminkin vaikeuksista huolimatta valtameren takana kunnioittavat 70 000 ja maailmanlaajuisesti yli 200 000 kopiota, mitä voidaan pitää ajankohtaan nähden erinomaisena saavutuksena.
Domination edustaa juuri niitä elementtejä mistä Morbid Angel on tunnettu. Kierot, tekniset ja kimurantit riffit ovat tallella. Nyt tulitukea kitaroihin antoi mainio Eric Rutan (Hate Eternal), joka osallistui myös sävellystyöhön. Rummuissa Pete Sandoval on tunnetusti ilmiömäinen ja hänen tavaramerkiksi muodostuneet konekiväärimäiset tublabasarit sekä myrskyisät blast beatit saavat levyllä tarpeeksi tilaa. David Vincent sen sijaan on levyllä vaisumpi kuin edellisillä albumeilla. Vaikka hänen äänensä on matala ja voimakas, niin lauluosuuksista jää jotain puuttumaan.
Domination jäikin Vincentin viimeiseksi albumiksi ja hän on todennutkin jälkeenpäin, että suurin palo death metalliin oli hiipumassa ja ensimmäiset eroaikeet tulivat albumin julkaisun aikoihin. Vincent totesi myös, ettei yleisöstä saanut samaa energiaa irti kuin aikaisemmin. Aluksi hän epäili soundeja, mutta erään soundcheckin aikana hän käveli miksauspöydän luokse ja totesi, että soundeista se ei kyllä johtunut. Ne puskivat päälle kuin sata saatanaa hiilitangot kädessä ja olivat varmasti tiukimmat mitä siihen aikaan oli. Lukuisat death metal bändit olivat tukkineet markkinat ja kasa alkoi sortua mistä isoimmat nimet saivat kärsiä eniten. David Vincent hoiti kumminkin velvollisuudet ja ilmoitti eroaikeistaan Euroopan kiertueen päätyttyä vuonna 1996.
Jos Morbid Angelin kolme ensimmäistä albumia olivat kaikki paikkansa ansainneita klassikoita, niin Domination ei aivan sinne yllä. Vaikka Domination ei missään nimessä ole huono albumi (itseasiassa monen MA-fanin lempialbumi), niin biisimateriaali rakoilee loistavan ja keskinkertaisen välillä selkeämmin kuin aikaisemmilla levyillä. Dominationin alku on kuitenkin poikkeuksellisen vahva. Levyn avaava ”Dominate” pistää kuuntelijat järjestykseen aggressiivisella ja raskaalla otteellaan. Vaikka ”Where The Slime Live” mateleekin limaisen hitaasti, niin biisi on yksi levyn parhaimpia. Biisin loppupuolella tulevat soolot ovat ilmiömäisiä. ”Eyes to See, Ears To Hear” jatkaa vahvaa linjaa. Vincentin puhtaat laulut tuovat mieleen edellislevyn mainion ”God Of Emptinessin”. Biisi on koukeroisine riffeineen ja melodioineen levyn kärkikastia.
Jos ”Nothing But Fear ” ja ”This Means War” ovat kappaleina keskinkertaisia, niin ”Dawn Of The Angry” nousee Morbid Angelin uran parhaimpien biisien joukkoon. Biisin sävellys on varmasti tehty transsin kaltaisessa olotilassa, jossa itse paholainen on kirjoittanut nuotteja yhtyeen välityksellä. Levyn loppupuolelta maininnan ansaitsee doomahtavan raskas ”Ceasar`s Palace”, joka muistuttaa hyvin paljon ”Blessed Are The Sick”- kappaleen kieroa tunnelmaa. Vaikka biisin kahden minuutin intro on tylsähkö, niin viimeistään `Hail Ceasar` huudot uppoavat kuulijan tajuntaan kuin kuolinisku haavoittuneen gladiaattorin sydämeen.
Albumin soundimaailma on tummanpuhuvan raskas ja erotteleva. Vaikka albumissa ei suoranaista vikaa olekaan, niin levy kärsii ajoittaisesta kasvottomuudesta eikä tunnelmaltaan yllä edellisten albumien tasolle. Levyn kansikuva jo on luotaan työntävä tylsän värimaailmansa johdosta. Lp-versiossa on erilainen kansi, mutta ei sitäkään voi pitää onnistuneena. Domination on tasaisen vahva albumi, joka päättää Morbid Angelin kultaisen aikakauden.
8+ / 10
Juha Karvonen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. Dominate 2:40
2. Where the Slime Live 5:26
3. Eyes to See, Ears to Hear 3:52
4. Melting 1:20
5. Nothing but Fear 4:32
6. Dawn of the Angry 4:39
7. This Means War 3:11
8. Caesar’s Palace 6:20
9. Dreaming 2:17
10. Inquisition (Burn With Me) 4:33
11. Hatework 5:48
[/one_fourth_last]