”Ruosteenpunaista, raastavan kaunista taidetta. Groteskia, sopivan satiirista.” Tällaisilla sanoilla itseään kuvailee vuonna 2016 perustettu helsinkiläinen, musiikkityylinsä grotesque death metaliksi luokitteleva, MetalliLiete.
”Ääniä Säiliöstä” on bändin debyyttijulkaisu ja kuullun perusteella yhtyeen näkemys materiaalistaan on hyvinkin paikkansapitävä, etenkin kun kuvausta jatketaan seuraavasti: ”visuaalista & auditiivista saastetta – karua kuunneltavaa, karua katseltavaa”.
Helsinkiläiset ovat riisuneet ilmaisustaan kaikki ylimääräiset hienoudet ja nyt ollaan vakaasti primitiivisten perusasioiden äärellä. Raadontuoksuista, tuimaa ja armotonta mättöä 7 biisin verran, jotka bändi puristaa n. 17 minuuttiin.
Levy käynnistyy yhdellä sen parhaista paloista, kun vihainen ”Raivo Päälle” vetää suoraan vastapalloon kovalla voimalla ja alku lupaakin hyvää. Harmi kyllä, samalle tasolle ei kuitenkaan päästä ennen kuin loppumetreillä ”Auton Alle” ja ”Amok-juoksu”-nimisten rallien noustessa avausvedon rinnalle, levyn parhaimmistoon. Tässä kolmikossa on juuri sellaista tiukkaa ja vihaista draivia, jota tällaiseen musiikkiin tarvitaan. Myös vokalisti Jorin örinän ja tiukan käskemisen yhdistävä tulkinta tuntuu olevan parhaimmillaan näissä biiseissä.
Muutkaan biisit eivät ole suoranaisesti huonoja, mutta nämä raadot ovat vielä liian tuoreita eivätkä ne löyhkää tarpeeksi. Toisinsanoen tarttumapintaa tarvitaan ehdottomasti lisää, jotta kappaleiden koukut alkaisivat tarttua, kuin se traktorin kauhaan roikkumaan kiinnitetty torso, josta levyllä lauletaan.
Sanoituspuolellakaan ei yllättäen turhia hempeillä, kun kerran musiikkipuolikin hoidetaan alkukantaisella raivolla. Lyriikoissa selkäänsä saavat muun muassa Jeesus, sykitään menemään raivokohtauksen vaikutuksessa, lauletaan auton alle rusentumisesta ja poltetaan Valtakunnansali.
Mikään genrensä merkkiteos ”Ääniä Säiliöstä” ei ole, eikä tällä vielä kuuhun mennä mutta kyllä herroilla tässä ilman muuta hyvä ja ennenkaikkea kehityskelpoinen konsepti on näpeissään. Vaikkei arvosana nyt vielä asteikon kärkipäästä olekaan, ei kannata lannistua sillä on tässä kuitenkin positiivinen kalman lemu läsnä ja ehdottomasti potentiaalia kovemman luokan onnistumiselle.
2½ / 5
Miika Manninen