Site icon Metalliluola

Extreme – II: Pornograffitti (1990)

Bostonista kotoisin oleva Extreme ei ole yhtä tunnettu kuin saman kaupungin eräs toinen pitkän linjan rock-yhtye, mutta vähintään yhtä lahjakas musiikillisesti. Tämän todisti bändin toinen albumi ”Pornograffitti,” joka julkaistiin vedenjakajavuonna 1990. Se myi jenkeissä jopa tuplaplatinaa ja levyltä lohkaistiin yhteensä neljä singleä.

Yhtyeen funkahtava hard rock kuulostaa yhä levyltä tänä päivänä kuunneltuna yllättävän tuoreelta, eikä ole lainkaan samalla tavalla vanhentunut kuin monet aikalaistensa tuotokset. Nelikko soittaa hienosti yhteen ja kitaristi Nuno Bettencourtin voimakkaat riffit sekä nopeat soolot vakuuttavat edelleen. Laulaja Gary Cherone puolestaan omasi vahvan äänen ja ennen kaikkea taustajoukkojen tuki kertosäkeissä sekä harmonioissa on loistavalla tavalla toteutettu.

Tämä käy selväksi heti alusta lähtien. Albumilta poimitut singlet ”Decadence Dance” ja Pat Traversin tähdittämä ”Get The Funk Out” ovat mainioita energisiä ja taitavasti sovitettuja biisejä, jotka ansaitusti olivat nuorison suosiossa. Jälkimmäisessä kappaleessa torvisovitus voisi olla todella kliseinen, mutta toimii funk-henkisen halon hakkuun myötä täydellisesti. Kaiken kruunuksi Bettencourt lyö kehiin hienon kitarasoolon. Torvia kuullaan muualla levyn kuluessa ja ne tuovat hyvän lisän bändin soittoon. Nimikappale yhdistää hyvin 1980-luvun hard rockin jopa Led Zeppelin -tyyliseen iloitteluun. ”He-Man Woman Hater” on yksinkertaisesti mahtavaa hard rockia ilman sen kummempia lisäkoristeita. Dweezil Zappa vierailee kitarassa soittaen komeat soolot kappaleen alussa ja lopussa.

Aivan kaikki albumilla ei aiheuta yhtä suurta innostusta. Kappaleen ”When I’m President” kornit rap-osuudet on tehty innolla, joka melodisen kertosäkeen ohella korvaa lievää myötä häpeän tunnetta. ”When I Kissed You” puolestaan pianoineen ja jousineen on puhdasta viihdemusiikkia. David Lee Roth olisi maneereineen tuhonnut kappaleen, mutta Cherone laulaa tämän kaltaisen materiaalin lahjakkaana hyvin. Ei biisiä levylle silti olisi kuulunut päästää. ”Song For Love” on huomattavasti parempi hituri Def Leppard-hengessä. Kappaleessa Nunon ja Garyn yhteislaulua on ilo kuunnella ja kitaristin soolo on jälleen ykkösluokkaa.

Loppujen lopuksi suuri yleisö muistaa Extremen yhä yhtyeenä, joka tarjosi MTV:lle akustisen superhitin “More Than Words.” Biisi oli listaykkönen ja antoi bändin musiikista hieman väärän kuvan, ollen se kuuluisa balladi levyllä. Single oli niin valtaisa menestys, että se veti seuraavana julkaistun folk-vaikutteisen ”Hole Heartedin” myös lähelle listakärkeä. ”More Than Wordsin” suosiota ei kyetty toistamaan, toisaalta bändi ei ole antanut kappaleen roikkua kaulassaan hirttosilmukkana vaan jatkanut pääasiassa samalla vankkumattomalla linjalla.

”Pornograffitti” nousi top-kymppiin listoilla ja myyntiluvut olivat vakuuttavat. Grunge pisti väiestämättä stopin yhtyeen uralle 1990-luvun puolivälissä. Cherone teki yhden levyn Van Halenin kanssa ja muut jäsenet työskentelivät kukin tahoillaan kunnes väistämätön paluu yhteen tapahtui 2000-luvun puolivälissä. Nyt 30 vuotta julkaisunsa jälkeen levy on yhä Extremen tunnetuin ja bändi on aiempina vuosina juhlistanut sitä asiaan kuuluen soittaen koko homman alusta loppuun. Vuonna 2015 ilmestyi myös kahden CD:n deluxe-versio albumista. Mukana on pari ennen julkaisematonta kappaletta sekä vaihtoehtoversiota levyn tutuimmista biiseistä.

8-/10

Ville Krannila

1.Decadence Dance
2.Lil’ Jack Horny
3.When I’m President
4.Get The Funk Out
5.More Than Words
6.Money (In God We Trust)
7.It’s A Monster
8.Pornograffitti
9.When I First Kissed You
10.Suzi (Wants Her All Day What?)
11.He-Man Woman Hater
12.Song For Love
13.Hole Hearted

Exit mobile version