Italialalaisen voimametallin veteraanin Rhapsodyn saaga jatkuu. Mahtipontisesta elokuvametallistaan tunnettu bändi muistuttaa käänteissään jo saippuaoopperaa. Yhteen tullaan ja mennään tavalla josta jo kotisuomessa joutuisi vähintään lain ja lastensuojelun valvovan silmän alle.
Koska kyse kuitenkin on raavaista miehistä ja perinteisesti ilosanomaa miekat tanassa välittävästä hevityylistä, käänteet eivät juuri kummastuta ja saavat monet fanit riemuitsemaan ja toivottamaan sankarit takaisin liehuvin lipuin. ”Changes, ”Return”, ”Glory” ja ”Magic” ovat sanoja joiden tulva tässä yhteydessä on jatkuva.
Satunnainen kriitikko ei sen sijaan aina ymmärrä mistä helvetistä tässä oikein on kysymys? Yhtyeen jäsenet ovat nyt sitä mieltä, ettei kaksi Rhapsodya (Rhapsody Of Fire ja Luca Turilli’s Rhapsody) riitä vaan lavalle tarvitaan se ainoa ja oikea kolmas Rhapsody, nimeltään… Rhapsody. Sekaisin? Niin on moni muukin.
Rhapsody Of Firen riveistä viime kuussa poistuneet vokalisti Fabio Lione ja rumpali Alex Holzwarth ovat kitaristi Luca Turillin johdolla palanneet Turillin Rhapsody-yhtyeen basisti Patrice Guersin ja kakkoskitaristi Dominique Leurquienin kanssa uusimpaan yhteenliittymään. Bändi on suuntaamassa kiertueelle, jota markkinoidaan alkuperäisen Rhapsodyn uutena tulemisena ja luvassa on vuoden 1998 ”Symphony Of Enchanted Lands” albumin läpisoitto. 20 vuoden rajapyykkiä juhlistetaan kakkoslevyn soitolla, kun tuo vuosimäärä tulee 2017 kuluneeksi Rhapsodyn debyyttialbumista ”Legendary Tales”. No parin vuoden heitto ei Rhapsodyn lumottua maailmaa varmasti kaada. Kosketinsoittajaa ei miehistössä vielä näy ja Rhapsody Of Firen johtaja sekä alkuperäisjäsen Alex Staropoli loistaa niin ikään poissa olollaan.
Tiedotteessa uutta kokoonpanoa hehkutetaan alkuperäiseksi, mutta kieltämättä genren huipputeoksiin kuuluvan ”Symphony Of Enchanted Landsin” taltioineesta soittajistosta tosiasiassa ainoastaan Turilli ja Lione ovat mukana. Jos viilataan sitä kuuluisaa pilkkua, Lionekaan ei alkuperäiseen miehistöön kuulu, vaikka toki liittyi mukaan aikanaan ”Legendary Talesille”. Rytmiryhmä Guers ja Holzwarth eivät tuolloin olleet rivistössä, vaikka ovatkin yhtyeessä olleet mukana jo vuosituhannen vaihteesta. Leurquien on sen sijaan toiminut ainoastaan satunnaisena livekitaristina.
Lionen ja Holzwarthin äskettäinen poistuminen Rhapsody Of Firen riveistä selitettiin musiikillisilla erimielisyyksillä, kyyninen sielu voisi ajatella Rhapsody Reunionin siintäneen herrojen silmissä houkutteleva tekijänä. Rhapsody Of Fire ei ole yltänyt myynnissä miljoonaluokkaan, Of Fire-päätteen poistuttua ja muutaman vääristellyn faktatiedon jälkeen markkinarakoa löytyykin jo aivan eri tavalla. Staropolin Rhapsody puolestaan julkisti äskettäin korvaajan Lionelle ja kotimaansa ulkopuolella suhteellisen tuntematon Giocomo Voli on jo väläyttänyt ensinäytteensä studiosta.
Rhapsodyn komiikan ja tragedian langanohuella nuoralla tasapainoilevat juonikuviot eivät mitään niin kovin uutta ja merkillistä tarjoa, mikäli tarkastelee hevihistoriaa laajemmin. Ratt, Great White ja LA Guns ovat kaikki kiertäneet useamman yhtäaikaisen kokoonpanon nimellä. Queensrÿche ehti julkaista albumit kahdessa olomuodossaan ennen kuin laulaja Geoff Taten versio vaihtui Operation: Mindcrimeksi. Saxon sai taistella vuosikausia Oliver/Dawson Saxonin kanssa nimen oikeuksista, monelle viimeksi mainittu oli silti se aito ja oikea Saxon, koska mukana olivat Steve Dawsonin viikset. Ja ei unohdeta Venomia ja sitä toista Venomia, jossa on kaksinkertainen määrä klassisen kokoonpanon jäseniä.
Rhapsodyjen maihinnousussa huomaamatta ei jää se, että useampi Rhapsody ei tässä kohtaa tarkoita automaattisesti kolminkertaista määrää laadukasta voimametallia vaan pelkästään enemmän metallia. Voima ja laatu tuntuvat pudonneen kyydistä aikoja sitten. On vaikea kuvitella jatkuvien miehistönvaihdosten parantavan luovaa prosessia, vaikka tätä jatkuvasti herrojen ylisanoja sisältävissä lausunnoissa korostetaan. Huonontuakaan se tosin ei enää voi.
Uusimmalla Rhapsody-perheen tulokkaalla ei silti ole aikomustakaan tehdä uutta musiikkia vaan Farewell-kiertueen jälkeen Luca Turilli ilmoittaa suoraan keskittyvänsä viime vuoden huonoimman metallilevyn julkaisseeseen omaan yhtyeeseensä. Jossain joku huutaa armoa, mutta hänen rukouksiinsa ei vastata.
Joka tapauksessa Lionen ja Turillin esittämänä ”Symphony Of Enchanted Lands” on nostalginen matka 1990-luvun metallin uudelleen syntymisen vuosiin. Kristallipallo voisi kertoa ennen sitä saapuvan vielä yhden pressitiedotteen, jossa Alex Staropolin kerrotaan liittyvän joukkoon mukaan – väliaikaisesti vain tietenkin. Vai nähdäänkö vielä neljäskin versio yhtyeestä esimerkiksi nimellä Fabio Lione’s Magical Rhapsody? Tämän bändin kanssa alkaa uskoa jo kaiken olevan mahdollista. Ja sehän on aina ollut power metallin syvin tavoite.
Teksti: Ville Krannila
Viimeisin Rhapsody Reunion-tiedote luettavissa alta ja linkistä:
RHAPSODY: THE 20th ANNIVERSARY REUNION FAREWELL TOUR
Fabio Lione, Luca Turilli, Dominique Leurquin, Patrice Guers and…
Julkaissut Rhapsody Reunion 21. marraskuuta 2016
