Jenkkikuolon kärkinimiin kuuluva Dying Fetus on jo yli neljännesvuosisadan sulostuttanut kuuloelimiämme, eikä vauhti ole pätkääkään hidastunut. Paitsi julkaisutahti, sillä onhan edellisestä levystä kulunut jo ruhtinaalliset viisi vuotta. Vuonna 2012 ilmestynyt ”Reign Supreme” oli ja on edelleen hieno teos kaikessa tarttuvuudessaan. Odotukset uutta albumia kohtaan olivat siis kohtuuttoman korkeat ja tuli mietittyä, onko tuo viisi vuotta käytetty hyvin vai olisiko ”Wrong One To Fuck With” pelkkä juosten kustu häpeätahra yhtyeen diskografiassa?
Ei hätää. Bändi on edelleen oma raskas itsensä ja kuten aikaisemmin mainitsin, hidastumisen merkkejä ei edelleenkään ole havaittavissa. Tosin ennakkoon julkaistu ”Fixated On Devastation” sai minut ottamaan hieman takapakkia turhan kikkailun takia. Kyseinen biisi jää levyn heikoimmaksi. Muutama muukin aihe saa arvioijassa aikaan negatiivisia tuntemuksia. Näistä ensimmäinen on levyn turhan pitkäksi venytetty pituus. Kappaleen tai pari karsimalla olisi päästy pidemmälle ja varsinkin tämän kaltaisessa musiikissa vähemmän on enemmän. Toinen on jo useammalla levyllä häirinnyt semi-teknisyys. Biisistä kuin biisistä häviää se kuuluisa momentum, kun herra Gallagherin sormet käyvät otelaudalla nopeampaa kuin laki sallii. Kimurantimmat osuudet on onneksi pidetty minimissä tällä uusimmalla levytyksellä.
Parhaimmillaan Dying Fetus on hitaammissa, runnovissa osuuksissa kuten esimerkiksi ”Panic Amongst The Herd” ja ”Ideological Subjugation”. Biiseissä, jotka saavat varautuneimmankin hevarin puimaan nyrkkiä ja vetreyttämään niskalihaksiaan. Bändin kykyä kehitellä raskaita riffejä ei voi edelleenkään kiistää. Kuten ei myöskään John Gallagherin murinoita ja örinöitä. Miehen tunnistettava ääni on todella kovassa iskussa tällä kertaa. Hatunnoston paikka. ”Wrong One To Fuck With” on muutenkin niin tuotannollisesti kuin sävellyksiltäänkin selvästi eheämpi ja yhtenäisempi kuin vaikkapa juuri aikaisemmin mainittu ”Reign Supreme”.
Dying Fetus lyö muutamaa pikkuseikkaa lukuun ottamatta tiskiin sellaisen annoksen kuolemaa, että heikompia hirvittää. Useamman kuuntelukerran jälkeen on pakko todeta levyn kilpailevan jo vuoden parhaan tittelistä. Kaikissa genreissä. Eli vastauksena kysymykseen siitä onko tuo viisi vuotta käytetty hyvin? On!
9/10
Marko Klingberg
1. Fixated On Devastation
2. Panic Amongst The Herd
3. Die With Integrity
4. Reveling In The Abyss
5. Seething With Disdain
6. Ideological Subjugation
7. Weaken The Structure
8. Fallacy
9. Unmitigated Detestation
10. Wrong One To Fuck With
Bonus Track: Induce Terror
