Osuvasti nimetty ”A Dramatic Turn Of Events” saattaa viitata Dream Theaterista poistuneen moottorin ja alkuperäisjäsenen, rumpali Mike Portnoyn roolin ottaneeseen Mike Manginiin. Toisen teorian mukaan nimi juontui eri historian tapahtumista, jotka aiheuttivat suuria muutoksia yhteiskunnissa.
Kannessa nuorallapyöräilijä on kulkemassa kohti katastrofia, mutta pilvien lomassa saattaa piileskellä pelastus. Symboliikkaa voi pohtia pidempään ja samalla analysoida pääasiassa kitaristi John Petruccin kirjoittamia kappaleiden tarinoita, mutta yhtyeen haaste ratkeaisi loppujen lopuksi musiikin keinoin.
Kunnianhimoista, mutta lopulta ylipitkäksi ja puuduttavaksi osoittautunutta vuoden 2016 ”The Ashtonishing” -teemalevyä lukuun ottamatta, bändi on ollut vahvassa vireessä koko viimeisen vuosikymmenen, ja kohokohdiksi nousevat sen käynnistänyt ”A Dramatic Turn Of Events” sekä yhtyeen viimeisin täyspitkä ”Distance Over Time”. Molemmat yltävät tyyliltään lähellä bändin suurinta mestariteosta “Metropolis pt.2: Scenes From A Memory”, mutta päivittivät samalla soundia onnistuneesti 2010-luvun maisemiin.
Mangini istui kokoonpanoon ongelmitta. Miehen eläväinen rumputyyli pääsee tässä musiikissa oikeuksiinsa ja todennäköisesti on luonut siihen uudenlaista sielua. Mangini ei osallistunut luovaan prosessiin edeltäjänsä tavoin, mutta Petruccin otettua tässä kohtaa entistä vahvemman roolin, ei tälle ole ollut erityistä tarvetta. Petrucci myönsi haastatteluissa tunteneensa velvollisuudekseen osoittaa, ettei Dream Theaterin perusta ollut muuttunut Portnoyn lähdöstä huolimatta. Portnoy sivalsi takaisin kutsuen uusia kappaleita epätoivoisiksi yrityksiksi uudelleen kirjoittaa bändin menneisyyttä.
Kaikki satsattiin avauskappaleeseen ja singleen ”On The Backs Of Angels”, joka paketoi bändin ytimen vajaan 9 minuutin matkallaan erinomaisesti. James LaBrie saa usein lokaa niskaansa, mutta kun laulaja sylkäisee ulos säkeet: ”Bleeding us to death, The new American dream”, yhtyeen sanomaan on helppo uskoa.
Albumin edetessä musiikki saa erilaisia vivahteita jo heti seuraavan “Build Me Up, Break It Downin” raskaan, melodisen ja ohjelmoidun sovituksen myötä. Neljä levyn yhdeksästä biisistä ylittää kestoltaan 10 minuuttia. Levylautaselta suosikkien joukkoon nousevat kokonaisuuden erinomaisesti paketoivat kaksi päätösesitystä “Breaking All Illusions” ja herkkä “Beneath The Surface”. Dream Theaterille ominaista teknistä virtuositeettia toki esitellään, mutta pääpaino on selkeissä kappalerakenteissa ja mielenkiintoisissa sovituksellisissa ratkaisuissa. 77 minuutin kestoltaan se vaatii progressiivisen metallin ystävältä keskittymistä, mutta pituus ei tässä muodostu riippakiveksi.
Petruccin tuottaman levyn äänimaailmasta ei löydy valitettavaa, ja uudempi Dream Theater on jo pitkään raskaan musiikin suurkuluttajalle toiminut kotistereoista toistettuna hienosti. Andy Wallacen miksaus on lämmin ja tuo tunnetta usein aiheetta sieluttomaksi kutsutun yhtyeen musiikkiin.
Levyn erikoisversiolta löytyy bonus-DVD, jossa kuvataan Portnoyn paikalle ehdolla olleiden soittajien koe-esiintymiset ja valintaprosessi erittäin mielenkiintoisella tavalla. Manginin kasvoilta heijastuva ilo ja helpotus saadessaan kuulla lopullisesta valinnasta koskettaa edelleen.
Albumi oli suurimmalla osalla mittapuista menestys ja ”On The Backs Of Angels” toi yhtyeelle sen ensimmäisen Grammy-ehdokkuuden. Palkinto meni Foo Fightersille, mutta taistelu oli jo voitettu.
Yli vuosikymmen ilmestymisensä jälkeen ”A Dramatic Turn Of Events” kuulostaa elinvoimaiselta ja bändin ote musiikkiin on energinen, raskas sekä innovatiivinen. Albumi avasi uuden aikakauden onnistuneesti ja kuuluu yhtyeen vahvimpiin suorituksiin. ”Images And Words” se ei ole, eikä ”Scenes From A Memoryn” majesteettisuuteen ylletä, mutta “A Dramatic Turn Of Events” seisoo omilla jaloillaan. Albumi ei ilmestyessään varsinaisesti sytyttänyt maailmaani tuleen, mutta joskus tarvitaan väliin useita vuosia asettamaan kokonaisuus oikeaan perspektiiviin.
8/10
Ville Krannila
1.On The Backs Of Angels
2.Build Me Up, Break Me Down
3.Lost Not Forgotten
4.This Is The Life
5.Bridges In The Sky
6.Outcry
7.Far From Heaven
8.Breaking All Illusions
9.Beneath The Surface
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}