Iron Maiden -vokalisti Bruce Dickinson sai vuonna 1989 tilaisuuden päästä väläyttämään säveltäjän kykyjään, kun häntä pyydettiin mukaan Painajainen Elm Streetillä 5 -kauhuleffan soundtrackille. Tämä sopi miehen aikatauluihin loistavasti, olihan Maiden suorittanut ”Seventh Son Of A Seventh Son” –albumiin liittyvät kiertuevelvoitteet ja luppoaikaa oli.
Bruce sävelsi omien sanojensa mukaan ”Bring Your Daughter…To The Slaughter” -soundtrack biisin kolmessa minuutissa ja loppu on niin sanotusti historiaa. Levymogulit olivat kuulemastaan niin mielissään, että pyysivät Dickinsonilta kokonaista sooloalbumillista materiaalia. ”Bring Your Daughterilla” soittanut miehistö sai jatkopestin Brucen soolobändissä ja kitaristi Janick Gers hieman enemmän. Hän jatkoi uraansa Brucen matkassa Iron Maideniin, jossa on viihtynyt näihin päiviin saakka.
Vuosi 1990 oli vielä aikaa, jolloin metallimusiikkia dominoivat kaksi päinvastaista tyylisuuntausta. Speed/thrash metal oli suuressa huudossa sliipatun hair metallin ohella, vaikka vanhemmille bändeille riitti yhä omat uskolliset faninsa. Iron Maiden oli tallannut omaa tunnistettavaa levytyslatuaan jo vuosikymmenen ja Bruce bändin matkassa jo yli kahdeksan vuotta. Hän ei halunnut julkaista levyllistä Maidenilta soundaavaa materiaalia vaan keskittyä muuhun. Gersin kanssa biisejä syntyi nopeasti ja levylle valikoitunut biisikymmenikkö edusti yhtä raitaa lukuunottamatta herrojen sävellyskykyjä. Ainoastaan David Bowien kirjoittama ”All The Young Dudes” oli lainaosastoa ja sopi levyn repertuaariin yllättävän hyvin.
Kovana Iron Maidenin musiikin ystävänä rynnistin levykauppaan heti kun albumi julkaistiin. Uskalsin laskea sen varaan, että albumi olisi yhtä timanttinen kuin Maidenin ”Seventh Son Of A Seventh Son”, sillä Bruce Dickinson oli sen verran kovan luokan vokalisti.
Pakko sanoa, että olin lievästi sanoen kuin puulla päähän lyöty kun pyöritin levyn läpi. Poissa olivat laukkariffit, kitaraharmoniat, hullut rumpufillit sekä monitahoiset tekstit. Myöskään ”Bring Your Daughteria” ei levyltä löytynyt. Bruce oli lähtenyt valtavirran mukaan luoden albumillisen amerikan rockilta kuulostavaa melodista ja jopa AOR-sävyjä hyödyntävää materiaalia, joista ”Born In ’58” on räikein esimerkki. Bon Jovi, Boston ja jopa Dire Straits tulevat tätä singlenä julkaistua raitaa kuunnellessa mieleen. Kaikesta ihmetyksestä ja hämmästelystä huolimatta biisi toimii loistavasti Brucen uskomattomien laululahjojen ansiosta. Hän on kuin Englannin vastike Kirkalle, jonka ääni sopi heittämällä heavyyn, rockiin kuin iskelmään.
Heavyyn ja uhkaaviin sävyihin taas sukelletaan avausraidalla ”Son Of A Gun”, joka taas tuo mieleen Dickinsonin vanhan bändin Samsonin. Kevyen intron jälkeen kappale nousee liekkeihin ja päästää Brucen irti jumalaisine äänineen. Tämä raita on silkkaa heavy metallia ja on erinomainen esimerkki siitä, kuinka loistava biisi rakennetaan tarttuvan säekitarariffin ja komean kertosäkeen ympärille yksinkertaisin eväin. Sitten on vuorossa se valtavirran soundin ja Hollywoodin kukkulat mieleen tuova nimikappale ”Tattooed Millionaire”, joka on kelpo hard rock -veto ja menisi täydestä Bon Jovin tai Whitesnaken settilistassa. Bruce lataa myös tähän raitaan keuhkojensa kyllyydestä ja tuo säkeeseen tarvittavaa voimaa sekä puhuria. Näitä sovituksia albumilla riitää loppuun saakka, lukuun ottamatta ”All The Young Dudesia”, joka luokitellaan lähinnä glam rockiksi.
Albumin A-puoli on yhtä soiton ja ennen kaikkea laulun riemujuhlaa ja kaikesta paistaa hyvä mieli sekä soiton riemu tehdä erilaiselta kuulostava albumi Iron Maideniin verrattuna. Yhdellä kitaristilla toteutettuna levyllä on siis kolmimiehinen perusrock-combo, joka paiskoo hommia otsa hiessä laulajaansa kumartaen. ”Hell On Wheels” sekä akustista kitaraa hyödyntävä ”Gypsy Road” paketoivat homman A-puolen osalta pakettiin komeasti eikä metsään kajahdeta kertaakaan. ”Gypsy Roadissa” kannattaa erityisesti kiinnittää huomio Brucen vokaaleihin, sillä mies todella tulkitsee ja antaa tunnelman välittyä korkeine nuotteineen upeasti. Kappale olisi varmasti paljon mitäänsanomattomampi ilman loistavaa vokalistia eikä se vieläkään tartu korvaan edes parin kuuntelun jälkeen, mutta kun se aukeaa niin se aukeaa komeasti!
B-puoli on viiden biisin jatkumo A-puolen rockin ilosanomalle ja se operoi koko mitaltaan samalla kentällä. Hiuslakkaa tupeeseen, nahkahousut jalkaan ja Sunset Stripille bailaamaan! Eli homma jatkuu komeasti kitaravetoisen hard rockin saralla, jonka keskiössä on Bruce Dickinson.
”Dive! Dive! Dive!”, ”Lickin’ The Gun”, ”Zulu Lulu” ja ”No Lies” ovat kaikki positiivisia lauluja, joista myös tulee hyvälle mielelle eikä ”All The Young Dudes” pilaa tätä kaavaa, vaikka balladin viittaa harteillaan kantaa. Kymmenen biisin mitta on juuri sopiva simppelille hard rock -LP:lle, jollaisen Dickinson tuli 30 vuotta sitten tehneeksi.
Levy varmasti järkytti lisäkseni muita Iron Maiden -diggareita erilaisuudstaan johtuen, mutta alkujärkytyksestä selviydyttyä tätä oppi rakastamaan nopeasti hyvien biisien ansiosta. Ainoa harmi oli soolouran käynnistäneen ”Bring Your Daughterin” puuttuminen, mutta sille löytyi syy kun Maidenin uusi studioalbumi lokakuussa samana vuonna julkaistiin. Steve Harris oli saanut Dickinsonin luovuttamaan biisin Maidenin käyttöön ja bändi oli tehnyt siitä levylleen oman versionsa. Tämä veto muuten kannatti, sillä tulkinta julkaistiin singlenä ja on edelleen bändin ainoa listaykkönen Britanniassa.
Bruce Dickinson alkoi varmasti tosimielellä miettiä lähtöä Iron Maidenista tämän onnistuneen sooloalbumin myötä ja heikolta kuulostaneen ”No Prayer For The Dying” –albumin jälkeen. Hän oli paitsi todistanut pystyvänsä säveltämään hienoja lauluja, mutta myös muuttumaan musiikillisesti sekä kiertämään paikoilleen jämähtämisen sudenkuopat kuten seuraavat sooloalbumit tulivat näyttämään. Mies, jolla on tälläinen vokaalikaliiberi, asiansa osaava bändi taustallaan ja järjetön halu puskea eteenpäin ei yksinkertaisesti voi epäonnistua.
8½/10
Tomi Nousiainen-Gunnar
1.Son Of A Gun
2.Tattoeed Millionaire
3.Born In ¨58
4.Hell On Wheels
5.Gypsy Road
6.Dive! Dive! Dive!
7.All The Young Dudes
8.Lickin’ The Gun
9.Zulu Lulu
10.No Lies
