Battle Beast soitti harvinaisen ikärajattoman keikan keväisessä Kuopiossa Kulttuuriareena 44 nuorisotilassa huhtikuun loppupuolella. Keikka oli Kuopiossa toinen samalle viikonlopulle. Perjantai-iltana Battle Beast tanssitti yleisöä Henry’s Pubissa perinteisemmissä klubikeikkameiningeissä. Edellinen ikärajaton keikka bändillä on ollut artistien itsensä muistin mukaan mahdollisesti vuonna 2010, lukuunottamatta festareita ja Nosturin esiintymisiä, joissa on erilliset anniskelualueet. Keikkajärjestäjät ovat ehkä yleisökadon pelossa varovaisia järjestämään keikkoja, joissa ei ole anniskelua ollenkaan.
Paikalle saapui arviolta satakunta eri ikäistä kuulijaa, joista nuorimmat olivat noin esikouluikäisiä. Paikalla oli jonkin verran perheitä tai kouluikäisiä aikuisseurassa, mutta myös aikuisia ilman valvottavia. Nuorisoakin saapui kuitenkin paikalle. Keikkapaikan esteettömyys mahdollisti pääsyn myös pyörätuolilla liikkuville metallifaneille. Kulttuuriareena olisi vetänyt yleisöä huomattavasti enemmän ja suurenpuoleinen sali täyttyi väljästi alle puolilleen.
Lämmittelijäksi buukattu paikallisten nuorten miesten hard rock yhtye Block Buster joutui harmillisesti perumaan viime tipassa sairastapauksen vuoksi, joten korvaamaan oli saatu lyhyellä varoitusajalla niinikään kuopiolainen Zanna. Lämmittelybändi soitti nopean setin covereita Madonnasta suomi-rockiin, sekä muutaman oman biisin. Osa yleisöstä oli varmasti bändin ennenkin lavalla nähnyt ja jokunen yleisöstä jammasi biisien mukana, mutta muuten ilmassa tuntui vahvasti pääesiintyjän odotuksen tuntu.
Battle Beastin meininkiä ei yleisön suhteellisen vähäinen määrä haitannut. Bändi otettiin vastaan asiaankuuluvalla metelillä ja ensimmäinen biisi “Let It Roar” lähti hyvällä sykkeellä saaden yleisön hienosti mukaan. Setissä kuultiin suosikkeja tasaisesti kaikilta kolmelta levyltä. Erityisen hyvin tällä keikalla itselle upposi “Black Ninja”. Livetilanteen tapaan kappaleet soivat aavistuksen levyversiota nopeammin ja räväkämmin, ja niin Nooran kuin taustojenkin laulut piipahtivat ajoittain improvisaation puolella. Nooran laulussa ei kiertueväsymystä ollut kuultavissa huolimatta kevään reippaasta Euroopan kiertämisestä. Koko soitetun setin tarjoama skaala “Sea Of Dreams:in” enkelilaulusta “Fight, Kill, Die:n” soturiprinsessan ärjyntään oli kuultavissa, vaikka lavalla hennommat ja melodisemmat lauluosuudet saavatkin hieman enemmän särmää kuin levyllä. Äänentoistollisesti mikseripöydän luona keikan loppupuolella kuunneltuna kokonaisuus kuulosti tasapainoiselta. Lavan edessä varsinkin taustalaulut jäivät helposti kitaran ja bassorummun alle. Volyymitaso edellytti luonnollisesti korvatulppia, mutta oli tulppien kanssa hyvin kohtuullinen myös eri puolille salia lavan reunasta mikseripöydälle saakka.
Välispiikeissä lähes kaikki biisit otettiin vastaan yhteen ääneen nimeä huutamalla, mutta yleisö olisi voinut olla riehakkaamminkin mukana. Bändin esiintyminen puolestaan oli tapansa mukaan energistä, hyväntuulista ja yleisöön suuntautuvaa. Käsiä saatii kannustamalla yhteen, laulua kuulumaan ja nyrkkiä ilmaan. Varsinkin Noora oli toki jo roolinsa puolesta aktiivinen ja esillä, mutta koko bändin toiminta lavalla oli vilkasta ja mukavaa seurattavaa. Bändin sisäinen kemia vaikuttaisi olevan kohdillaan tiukkaa yhteiseloa vaatineen kevään Euroopan kiertueen jälkeenkin, sen verran yhteistä säätöä ja säpinää lavalla tapahtui keikan aikana. Erityismaininnan lavaesiintymisestä saavat kuitenkin basisti Eero Sipilä, jolla näytti olevan koko ajan jotain meneillään, sekä rumpali Pyry Vikki jonka oma show rummuissa on aina yhtä lailla ilo seurata. Tällä kertaa lavalla oli myös rummuille koroke, joten Pyryn kapularallin pystyi näkemään yleisöön paremmin. Perinteinen “power drinking” toteutettiin keikan kohderyhmä huomioiden tällä kertaa oluen sijaan urheilujuomalla. Vaikuttaisi siltä, että keytaristi Janne Björkrothille uppoaa olut paremmin.
Kokonaisuudessaan Battle Beast oli jälleen ilo nähdä ja kuulla. Myös yleisön kommentit keikan jälkeen olivat kiittäviä kaikissa jututetuissa ikäryhmissä ja suurin osa näytti parveilevan Meet&Greet -tilaisuuteen keikan jälkeen samaan kuvaan bändin kanssa ja nimmareita hakemaan.
Nuorisolle suunnatun keikan mukavana puolena oli aikainen aloitus ja lopetus. Meet&Greet -tilaisuus mukaan lukienkin keikka oli ohi jo heti kymmenen jälkeen vapauttaen yleisön jatkamaan iltaa haluamallaan (tai huoltajan haluamalla) tavalla ja bändin roudaamaan ja lepäämään ennen matkan jatkumista. Erityisenä plussana keikkajärjestäjälle täytyy mainita se, että ovella lipunmyynnin yhteydessä oli myös korvatulppia jaossa kaikille tarvitseville.
Toimittaja: Raisa Krogerus
Kuvat: (c)Metalliluola, Raisa Krogerus
