Site icon Metalliluola

Atretic Intestine – Trail Of Entrails (2016)

[three_fourth]10 vuotta kuoleman parissa meuhkannut turkulainen Atretic Intestine iski pihalle toisen täyspitkänsä. Täytyy myöntää, että yhtye ei ollut allekirjoittaneelle entuudestaan tuttu ja jouduin matkustamaan ajassa taaksepäin tutustuakseni bändin edesottamuksiin vuosien varrelta. Uusi levy nimeltä ”Trail Of Entrails” on kansien ja sisävihkojen perusteella mielenkiintoinen tapaus. On hienoa nähdä, että näihin panostetaan ja luodaan mielikuvia kuuntelijan päähän ennen kuin kiekkoa on saatu edes soittimeen.

Heti alkuun käy selväksi, että tekijämiehet ovat kyseessä. Koko yhtyeen työskentely on kulmikasta ja turha kiirehtiminen on jätetty muille. Etenkin laulaja Iiro Kososen panostus mikin takana on varmaeleistä. Jos Kososen ääniskaalan käyttö tuo mieleen Chris Barnesin, niin myös musiikillisia yhtymäkohtia Barnesin nykyiseen yhtyeeseen Six Feet Underiin voi löytää.

Ensimmäisten kuuntelujen aikana kappaleet vaihtuvat kuin huomaamatta toiseen. Keskitempoisen runnomisen seasta esille syöksähtää teknisempääkin lähestymiskulmaa kumminkaan sortumatta turhan millintarkkaan näpräämiseen. Huiluäänet ja dempatut riffit puskevat voimakkaasti esille. Välillä yhtye innostuu polkemaan kovempaankin tahtiin ja ruumiita ilmestyy tasaisesti suomalaiseen metsämaisemaan. Mielestäni yhtye onkin parhaimmillaan hiukan nopeammassa mättämisessä. Lukuisten kuuntelukertojen jälkeen heti alussa vaivannut olotila liian tasapaksusta meiningistä ei poistu mielensyövereistä. Kappaleissa tapahtuu paljonkin ja hyviä oivalluksia sekä riffejä levyltä kyllä löytyy. Valitettavasti nämä yksityiskohdat kumminkin tukehtuvat hiukan monotonisen sävellystyön alle.

Soundillisesti Atretic Intestine iskee voimalla ja kitaroiden ollessa päällimmäisinä tekemässä tuhotyötä. Oikein tarkasti mädäntyneitä ruumiita tutkien levyltä voi kaivaa parhaimmat palat esille. Toinen kappale ”Forced Proctectomy” groovaa mallikkaasti ja kuunnellessa innostuu itsekin kokeilemaan niskalihaksien kestävyyttä. ”Multiple Stabwound Infection” kestääkin puukoniskuja eniten ja etenkin loppupuolen meininki saa täältä isoa veristä peukkua.

Vaikka mitään ikimuistoista ”Trail Of Entrails” ei tarjoakaan, niin yhtyeellä on selkeä päämäärä tekemisessään. Ne mieleenpainuvat sävellykset loistavat vielä poissaolollaan, mutta tilalla on tasaisen varmaa 90-luvulle kunnioitusta osoittavaa death metallia hyvällä äänimaailmalla varustettuna.

7-/10

Juha Karvonen

[/three_fourth]
[one_fourth_last]

01. Antitheist Warfare
02. Forced Proctectomy
03. Ballad of the Broken Bones
04. Vortex of Misanthropy
05. Multiple Stabwound Infection
06. Reverse Puzzle
07. From Within
08. Vomiting on God’s Remains[/one_fourth_last]

Exit mobile version