Winterwolf – Lycanthropic Metal Of Death (2019)

1990-luvulla perustettu Winterwolf kuopattiin kertaalleen tämän vuosituhannen alkupuolella. Monille tuli varmasti mieluisana yllätyksenä, kun bändi vuonna 2006 ilmoitti paluusta ja uuden levyn työstämisestä. Vihdoin lokakuussa 2009, debyytti ”Cycle Of The Werewolf” näki päivänvalon. Kyseessä oli levyllinen mukiinmenevää old school death metallia.

Nyt lähes 10 vuotta myöhemmin on kakkosalbumi ”Lycanthropic Metal Of Death” saatu julkaistua. Mitään kovin suuria harppauksia eteenpäin ei olla otettu vaan pitkälti samoilla linjoilla jatketaan. Vanhan liiton kuoloa tarjoillaan täyslaidallinen. Progressiivisempia koukeroita on sotkettu mukaan rikkomaan suoraviivaisuutta, mikä taas saattaa jakaa kuulijakuntaa kahtia. Näistä osioista voi löytää yhtäläisyyksiä God Diseasen taannoin julkaistuun esikoislevyyn. Kuolonsa yksinkertaisena pitävien ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä nyt puhutaan lyhyistä ”maalailuista”.

Suurimmat erot debyyttiin verrattuna löytyvät soundipuolelta: äänimaailma, joka on kirkas ja miltei päällekäyvä. Tuhnuista kellarisoundia kaipaavat tulevat luultavasti pettymään. Toisena merkittävänä seikkana kitaristi Corpse ottaa päävastuun laulupuolesta ensimmäistä kertaa sitten demoaikojen. Osa tuosta vastuusta lankeaa myös Demilichista tutun Antti Bomanin osaaville harteille ja herrojen yhteispeli on yksi levyn kantavista voimista. Miesten töitä entuudestaan tuntevat tietävät, että nyt on kyse maailmanluokan örinöistä ja kärinöistä. Nyt on laitettu monipuolisempaa vaihdetta silmään, sillä paikoin tulee vahvasti mieleen Attila Csiharin omalaatuinen ääni. Onko tuo sitten hyvä vai huono juttu lienee makuasia. Erityismaininta pitää antaa kitarasoundille, johon Corpse ja Boman ovat saaneet loihdittua mureutta ja syvyyttä.

Vaikka ”Lycanthropic Metal Of Death” on soundeja, vokaaleja ja soittoa myöten täydellisyyttä hipova, eivät sävellykset valitettavasti yllä samalle tasolle. Levyn loputtua käteen ei jää muuta kuin reilu puolituntinen keskinkertaista death metallia. Muutama jyräävä riffi ja kasa koukkuja sinne tänne niin liikuttaisiin aivan eri sfääreissä. Tällaisenaan levytys putoaa edellä mainitun genren muutenkin ylikansoitettuun harmaaseen massaan.

Puutteistaan huolimatta albumi löytää varmasti kuulijakuntansa. Oli kyseessä sitten Winterwolf-fanit tai muut vanhan liiton kuoloa arvostavat.

7/10

Marko Klingberg

1.The Crypt Of The Werewolves
2.At Dawn They Eat
3.Brujo
4.Devouring Entities Devour
5.Wolf Finder General
6.Kadathian Doom
7.Thisishispit
8.I Am The Beast Of Death
9.Primal Life Code

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here