Whitemour – Astarte EP (2012)

[three_fourth]Monille metallifaneille on tuttu ja toivottu tunne se, että kun iskee uuden levyn soittimeen ja musiikin alettua helvetin ratsujoukot ryntäävät ukkosmyrskyn tavoin ulos kuuntelijan tärykalvoille. Näin aloittaa myös Seinäjokelaisen Whitemourin Astarte EP:n ensimmäinen kappale ”Astartes Path”.

Vuonna 2006 perustettu Whitemour on työstänyt neljä julkaisua, joista viimeisin EP  vuodelta 2012 on nyt arviossa. Yhtye on itselle täysin uusi nimi, joten vertailukohtaa vanhempaan kamaan ei ole kuin pikaisen tutkistelun jäljiltä. Bändi itse määrittelee genrekseen blackened death metal, mutta varsin perinteisessä kuolonjyystössä neljän biisin EP kouristelee.

Whitemour selvästikin hallitsee alueensa. Vaikka meno onkin varsin suorasukaista rymistelyä, niin missään vaiheessa homma ei käy puuduttavaksi. Tempovaihtelua ja koukkuja löytyy, vaikka yksikään biisi ei ihan sinne alan terävimpään kärkeen ylläkään. Kitarat ja etenkin rumpusoundi ovat EP:n tasolle riittävän hyvät. Örinät ovat myös asiansa ajavia, vaikka hetkelliset kirkumiset olisivat minun puolesta voineet jäädä pois.

Tummasävyisen Astarten kohokohdaksi nousee avauskappale ”Astartes Path”, josta löytyvät ne elementit mitä brutaalimpi death metal tarvitsee. Löytyy sopivasti groovea, vauhtia, silpomista ja lahtaamista. Vaikka kappalerakenne vähän sekavalta aluksi vaikuttaakin, niin palaset loksahtavat loppupuolelle hyvin paikoilleen. Lähes samalla tasolla jatkavat myös ”Apocalyptic Solution” sekä ”Song For the Dead”. Ja mitä tekee viimeinen kappale ”Sanansaattaja”? Nimestä voittekin jo päätellä, että kuolleita pilkataan suomenkielellä. Vaikka kappale on musiikillisesti hyvää tasoa, niin suomenkieli iskee kolmen ensimmäisen kappaleen jäljiltä sen verran pahasti esille, että tästä jonkin verran jouduin rokottamaan.

Vaikka viimeisen biisin häväistys vähän kokonaisuutta laskeekin, niin Whitemourin neljän biisin EP on yllättävänkin hyvä tavaraa. Jos jotain jäin kaipaamaan niin biiseihin muutamia todellisia tappokohtia, joilla käännetään ne kiireellisemmätkin kuuntelijat puolelle. Eli rohkeutta sävellyksiin ja sovituksiin, niin Whitemour nousee saman tien keskikastista ylöspäin. Yhtye onkin uusinut rivejään tämän julkaisun jälkeen ja täällä ainakin odotellaan mitä tulevan pitää. Death metal – fanit, tukekaa underground-bändejä ja tässä on yksi syy minkä takia niin kannattaa tehdä.

3½ / 5

Juha Karvonen

[/three_fourth]
[one_fourth_last]
image
1. Astartes Path
2. Apocalyptic Solution
3. Song For The Dead
4. Sanansaattaja (Harbinger). [/one_fourth_last]

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here