maanantai, tammikuu 22, 2018
Koti Blogi

Saxonin “They Played Rock And Roll” -tribuutti Motörheadille kuunneltavissa

Brittiheavyn veteraani Saxon on julkaissut uuden lyriikkavideon “They Played Rock And Roll” tulevalta helmikuussa ilmestyvältä “Thunderbolt”-albumilta. Kyseessä on yhtyeen tribuutti Motörheadille ja bändin joulukuussa 2015 menehtyneelle keulamiehelle Lemmy Kilmisterille. Saxon esiintyi Motörheadin kanssa ensimmäistä kertaa vuonna 1979 ja toimi lämmittelijänä myös yhtyeen viimeiseksi jääneellä Euroopan kiertueella loppuvuodesta 2015. ”Thunderbolt” julkaistaan 2.2.2018 Silver Lining Musicin kautta. Ennakkotilausta saa jätettyä linkistä. Saxon nähdään Nummirockissa ensi kesäkuussa.

Vokalisti Biff Byford kommentoi kappaletta:

”They Played Rock And Roll” – that’s what Lemmy used to say every night. It’s basically about early Motörhead — ’79/’80 around ’No Sleep ’Til Hammersmith’, ’cause that’s the tour we were on, that one. So, yeah, it’s about the band, really, and their music.

1.Olympus Rising
2.Thunderbolt
3.The Secret Of Flight
4.Nosferatu (The Vampires Waltz)
5.They Played Rock and Roll
6.Predator
7.Sons Of Odin
8.Sniper
9.A Wizard’s Tale
10.Speed Merchants
11.Roadie’s Song
12.Nosferatu – RawVersion (Not available on vinyl)

Lähde: Planet Saxon

The End of Days is Near… Slayer lähdössä viimeiselle maailmankiertueelle?

Legendaarinen thrash-yhtye Slayer on ilmoittanut uudesta ’Make Its Exit’ After One ’Final’ – kiertueesta. Virallisella videolla annetaan ymmärtää, että loppu on lähellä myös Slayerin uralla. Slayerin on huhuttu kiertävän ensi kesänä Pohjois-Amerikassa yhdessä Lamb Of Godin, Anthraxin, Testamentin sekä Behemothin kanssa.

Slayerin basisti/vokalisti Tom Araya on antanut vihjeitä uran päätöksestä aiemminkin. Loudwirelle antamassaan haastattelussa vuonna 2016 hän kertoi mm. seuraavaa:

”I’m grateful that we’ve been around for 35 years; that’s a really long time. So, yeah, to me, it is. Because when we started off, everything was great, because you’re young and invincible. And then there came a time where I became a family man, and I had a tough time flying back and forth. And now, at this stage, at the level we’re at now, I can do that; I can fly home when I want to, on days off, and spend some time with my family, which is something I wasn’t able to do when [my kids] were growing up. Now they’re both older and mature. So now I take advantage of that.”

Lähde: Blabbermouth

Entinen Judas Priest –rumpali Dave Holland on kuollut

Judas Priestin 1980-luvun levyillä soittanut rumpali Dave Holland on kuollut 69-vuotiaana espanjalaislähteiden mukaan.

Holland vaikutti Priestissä vuodet 1979-1989, jolloin brittiläinen heavy metal -legenda nousi supertähteyteen ja julkaisi myydyimmät albuminsa. Hollandin suoraviivainen soittotyyli istui yhtyeen 1980-luvun melodisempaa linjaa edustaneille levyille ja rumpali tunnettiin vuosikymmenen aikana tarkasta rytmistään. Ennen Priestiä Holland oli vaikuttanut Glenn Hughesin ja Mel Galleyn kanssa Trapezessa ja teki töitä myös The Moody Bluesin Justin Haywardille.

Holland jätti Judas Priestin vuoden 1988 ”Ram It Down” –levyn sekä kiertueen jälkeen ja yhtyeessä edelleen soittava Scott Travis otti hänen paikkansa vuoden 1990 raskaampaa soundia esitelleelle ”Painkillerille”. 1990-luvulla Holland työskenteli Black Sabbath -kitaristi Tony Iommin kanssa sekä The Screaming Jetsissä ja soitti hetken uudelleen rivinsä kasanneen Trapezen mukana. Rumpali piti myös soittoklinikoita ja antoi soittotunteja.

Hänen maineensa sai ikävän tahran vuonna 2004 kun Holland tuomittiin oppilaanaan toimineen alaikäisen henkilön seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen. Dave vakuutti syyttömyyttään vielä vapauduttuaan kahdeksan vuotta myöhemmin. Tuomion seurauksena hänen rumpuosuutensa pyyhittiin vuonna 2004 ilmestyneeltä ja alun perin 1996 nauhoitetulta Iommin ”The DEP Sessions” –albumilta. Hollandin kerrottiin kuollessaan valmistelleen kirjaa urastaan ja elämästään. Rumpali menehtyi asuinpaikassaan Lugossa, Espanjassa 16.1.2018. Kuolemansyytä ei ole kerrottu julkisuuteen.

RIP Dave Holland 1948-2018.

Alta katseluun miehen klassikkoesityksiä Judas Priestin ja Trapezen riveissä:

Lähde: Ghostcultmag & El Progreso
Kuvat: Getty Images & PRNewsFoto/Legacy Recordings

Sodom julkistanut uuden kokoonpanon

Saksalainen thrash veteraani Sodom on julkistanut uuden kokoonpanonsa. Perustajäsen Tom Angelripperin rinnalle liittyvät yhtyeeseen palaava kitaristi Frank Blackfire, Asphyxista tuttu rumpali Stefan Hüskens sekä toinen kitaristi Yorck Segatz (Beyondition) muodostaen uuden nelimiehisen kokoonpanon. Blackfire esiintyi Sodomissa vuosina 1987-1989 ja soitti bändin klassikkolevyillä ”Agent Orange” sekä ”Persecution Mania”. Soittajat korvaavat riveistä poistuneet kitaristi Bernemannin sekä rumpali Makan.

Angelripper kommentoi uutta kokoonpanoa:

Two guitarists allow us much more possibilities live, so we will be able to play tracks in future that we weren’t able to perform as a trio. I can promise that we will really let it rip in future. It’s common knowledge that all three are exceptional instrumentalists and that heavy metal is their life. But Sodom is also about getting on a personal level. The new band members are all dyed-in-the-wool Sodom fans and all live in Essen. Need I say more?

Yhtye ilmoittaa julkaisevansa uuden singlen ensi kesällä ja studiolevy seuraa keväällä 2019.

Lue koko tiedote alta:

Kuolemanlaakson Laakso: Tulijoutsen-dokumentti on vedenjakaja kahden aikakauden välissä.

Kuolemanlaakson toinen täyspitkä albumi ”Tulijoutsen” julkaistiin 2014 ja myytiin loppuun jokin aika sitten.

Peruspainoksen ottamisen sijaan Kuolemanlaakson kitaristi Markus Laakso tuumikin tehdä levystä erikoispainoksen ja ryydittää sen yhtyeen taustoja sekä albumin tekoa valottavalla dokumenttielokuvalla, valituilla ekstramateriaaleilla, ja kaikella albumin äänityssessioissa tehdyllä materiaalilla, eli ”Tulijoutsen”-levyllä, ”Musta aurinko nousee” -EP:llä sekä ”Raadot raunioilla” -bonusbiisillä.

“Minua on aina kiinnostanut musiikkidokumentit katsojana, ja olisin aina halunnut tehdä sellaisen. Tiesin, että ”Tulijoutsen” on hilkulla myydä loppuun ja siitä piti ruveta tekemään uutta painosta”, kertoo Laakso. “Sanoin levy-yhtiölle, että älkää painako sitä vielä, tehdään siitä siisti ja laitetaan siihen mahdollisimman paljon rahalle vastinetta.”

Tulijoutsenen aikakauden päätös

Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen dokumenttielokuvan nimeäminen “Tulijoutsen – In Memoriamiksi” saattaa kuulostaa yhtyeen fanin korvaan kohtalokkaalta, ikään kuin tämä olisi nyt tässä.

“Tavallaan se olikin siinä”, Laakso naurahtaa. “Se on ‘In Memoriam’ siksi, että sen on toisen aikakautemme päätös ja kolmannen alku, vedenjakaja siinä välissä. Saimme tuuletettua arkistokaapit ja kalibroitua kiikarit tulevaisuutta varten.”

Yhtyeen debyyttialbumi ”Uusi uljas maailma” (2012), sitä seurannut ”Musta aurinko nousee” -EP (2013) ja ”Tulijoutsen” (2014) tehtiin tiiviiseen tahtiin, julkaisu per vuosi. Erikoisjulkaisun saatesanoissa Laakso kertoo, että reippaalla työtahdilla yhtye halusi osoittaa kunnioitusta vanhoille 60- ja 70-lukujen mestareille, kuten The Doorsille ja Black Sabbathille, joiden levyjulkaisujen väliin ei aina mahtunut edes vuotta.

”Tulijoutsenen” ja sitä seuranneen keikkailun jälkeen Kuolemanlaakson leirissä kuitenkin hiljeni. Kolmatta albumia piti alkaa äänittää jo vuonna 2015 ja uudelleen alkuvuodesta 2017, mutta suunnitellun ajan koittaessa aika, resurssit ja jaksaminen eivät riittäneet.

“Löin itse silloin pelin poikki. Silloin oli yksinkertaisesti liikaa kaikkea muuta kuormittavaa päällekkäin, enkä olisi pystynyt keskittymään levyyn tarpeeksi”, toteaa Laakso.

“Ehdotin jätkille, että voisin työstää omat biisini valmiiksi levyä varten, mutten tulisi osallistumaan studiosessioon, enkä ehkä keikoillekaan. Häiskät, Kotamäki etunenässä, kommentoivat kuitenkin suorasanaisesti, että tämä bändi ei tekisi levyjä ilman minua ja että voisin ottaa niin paljon aikaa palautumiseen kuin tarvitsisin. Olisin tietysti halunnut yhtyeen jatkavan tiivistä julkaisutahtia, mutta se ymmärryksen, välittämisen ja luottamuksen määrä, mikä minulle suotiin, oli liikuttavaa. Hienoja miehiä”, kiittää Kuolemanlaakson nokkamies yhtyettään.

Ajatuksesta dokumenttielokuvaksi

Ajatus omasta rokkidokkarista muotoutui, kun ”Tulijoutsenen” ensimmäisen painoksen loppuminen oli käsillä. Ajatus muuttui käytännöksi, kun Laakso otti yhteyttä tuttuun videointiryhmään.

Arkistomateriaalia studiosessioista löytyi Laaksolta itseltään, livetaltiointeja ja DVD:lle liitetyt musiikkivideot piti hakea tahoiltaan.

“Mulla oli oma videokamera mukana Saksassa Victor Santuran (Triptykon, Dark Fortress) Woodshed Studiolla ekan levyn äänityksissä. Se oli oikeestaan niin aikainen aika bändin historiassa, että soittajatkaan eivät kunnolla tunteneet toisiaan,” kertoo Laakso. “En mä silloin kelannut, että materiaalia tultaisiin käyttämään joskus dokumentissa. Kuvasimme lähinnä omaksi huviksi ja muistoksi. Ja olihan se siistiä päästä tekemään yhteistyötä Triptykonin kitaristin ja studiohemmon kanssa.”

”Tulijoutsen” ja ”Musta aurinko nousee” äänitettiin Etelä-Savossa mökillä, jonne kasattiin studio äänityksiä varten. Bändi vietti Santuran kanssa reilut kolme viikkoa marjastaen, kalastaen ja musiikkia tehden.

“Tulijoutsenen” sessiossa kuvaamisessa alkoi olla vähän ajatustakin, mutta materiaalia tarttui kortille Saksan-reissua vähemmän, koska minulla oli muun muassa puolet biisien sanoituksista vielä tekemättä, kun äänitykset alkoivat. Oli siellä aika täydet päivät”, Laakso muistelee.

Kertynyttä arkistomateriaalia molemmilta äänityssessioilta oli paljon, eikä ihan kaikki olisi kestäneet julkista tarkastelua.

“Sieltä löytyi kaikennäköistä. Mikko (Kotamäki, mm. Swallow the Sun) on kova källihuumorin ystävä, joten nauhalla saattoi olla esimerkiksi väsynyttä rumpalia yltä päältä huulipunassa ja pelikorteissa”, naureskelee Laakso studioreissun muistoille.

Materiaalia valitessaan Laakso halusi antaa katsojalle käsityksen paitsi bändin sielunelämästä, myös siitä, mitä studiossa ja Kuolemanlaakson äänityssessioissa tapahtuu.

“Dokumentissa on esimerkiksi kohta, jossa soitan studiossa “Minä Elän” -biisin viimeistä riffiä. Se valikoitui mukaan siksi, että se tuo Santuraa esiin jumalaisen kitarasoundin luojana. Santura on ollut mielestäni muutenkin Kuolemanlaaksolle täydellinen tuottaja ja soundin luoja, oli instrumentti mikä tahansa.”

Dokumentin haastatteluosuudet toteutuivat osin Laakson itsensä tekemänä, osin haastatteluja ja kuvauksia teki Jukka Uitto. Videoeditoinnista huolehti Riku Jokinen.

“Dokumenttiin tulivat juuri ne materiaalit, jotka siihen halusinkin. Istuin käytännössä leikkaajan vieressä koko prosessin ajan ja kerroin sille mitä haluan mihinkin”, Laakso valottaa prosessia.

Kaikki ei kuitenkaan vastannut Laakson visiota. Dokumenttia aluksi kuvanneella Uitolla oli maanläheisempi ja rennompi näkemys. Esimerkiksi bändin jäsenten haastattelut kuvattiin ulkona ja bäkkärillä studion sijaan. Laakso itse olisi lähtenyt imagovetoisemmalle visuaaliselle linjalle Watainin ja Behemothin dokumenttien tapaan.

“Haluaisin kyllä tehdä sellaisenkin joskus”, tuumii Laakso. “Sellaisen selkeästi visuaalisemman ja symbolisemman, joka toisi enemmän esiin ajatusmaailmaa imagon takana.”

Tunnistettava soundi, mutta myös jotain uutta

”Tulijoutsen” kipusi ilmestyttyään Suomen virallisen albumilistan kymmenenneksi ja myös debyyttilevy ”Uusi uljas maailma” möi hyvin jo ilmestyttyään ja on myöhemmin myös myyty loppuun niin CD:nä kuin vinyylinäkin. Miltä ”Tulijoutsen” nyt kuulostaa artistin itsensä korvaan?

“Kuuntelin sitä joku aika sitten pitkän tauon jälkeen ja tulin siihen tulokseen, että se on oikeasti helvetin hyvä levy – siis miltei yllätyin siitä.”

“Tajusin samalla oikeastaan ensimmäistä kertaa, miksi se on ollut monelle kuulijalle niin tärkeä albumi, kuin mitä moni on meille väittänyt. En ollut enää itse niin tappituntumalla biiseihin, kun niitä tehdessä ja aktiivisesti soittaessa. Keikkatauko on tuonut perspektiiviä kappaleisiin”, miettii Laakso ”Tulijoutsen”-albumista.

“Muistan, kun Mikko tuli studiolle neljän viimeisen päivän ajaksi ”Tulijoutsenen” äänityksissä. Se sanoi, että ‘Nyt pojat täytyy sanoa, että mitä vittua te ootte ajatellu sillä ensimmäisellä levyllä, kun täähän on ihan vitun kova ja paljon paljon parempi!’” naurahtaa Laakso.

“Sitä vaan työsti sitä levyä, eikä ajatellut, että onko se hyvä vai huono. Teimme vain parhaamme. ”Tulijoutsenta” parempaa levyä ei tehdä tuosta noin vaan, mutta edeltäjän ylittäminen on edellytys sille, että seuraava ylipäätään tehdään”, Laakso toteaa, asettaen rimaa sopivalle korkeudelle tulevaa levyä ajatellen.

Onko levyssä jotain, mitä haluaisit muuttaa näin jälkikäteen ajateltuna?

“En esimerkiksi lähtisi äänittämään sitä uudelleen tai editoimaan ottoja, mutta jos nämä kappaleet olisivat nyt uusia ja tulossa levylle, tiivistäisin niitä. En ehkä kaikkia, mutta joitain”, Laakso arvelee.

Kuolemanlaakson kahdella ensimmäisellä levyllä on huomattavissa eroa toisiinsa. Uusi uljas maailma on tarkoituksella synkkä, raskas ja tyly, kun taas ”Tulijoutsenella” melodisuus pääsee enemmän pinnalle. Kolmannelle levylle Laakso lupailee ainakin kehitystä musikaalisempaan ja rytmisesti monipuolisempaan suuntaan. Levy tulee olemaan edeltäjiensä tavoin tunnistettavaa Kuolemanlaaksoa, mutta jälleen omansalainen teos.

“En halua, että Kuolemanlaakson levyt ovat keskenään liian lähellä toisiaan. Tyylin on oltava tunnistettava, mutta näkökannan erilainen. On oltava kehityskaari, mitä on seurattava. Kaaren luovat muutokset, jotka peilautuvat biisintekijöiden kokemuksista, kehityksestä ja sisimmästä ihmisenä: mitä tunnet, mikä inspiroi, mikä kyllästyttää, mihin pyrit, mitä sydän sanoo”, Laakso pohtii yhtyeen musiikin kehitystä.

“Minun silmin katsottuna Kuolemanlaakson levyt ovat ja tulevat olemaan erilaisia näkökulmia synkkyyteen: ensimmäinen oli lyijynraskas, toinen melankolinen ja kolmannesta tulee sellainen kuin siitä tulee. Tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, millainen siitä lopulta muodostuu, koska prosessi on alkuvaiheessa, ja kollektiivinen luovuutemme käy kierroksilla siihen saakka, kunnes levyn masteri on hyväksytty”, mies toteaa.

Ei mikään yhden miehen projekti

Kuopiossa päämajaa pitelevä tuomiojyrä ei ole olosuhteiden vuoksi ehtinyt viime vuosina paljon treenailemaan yhdessä. Kuopiossa asuu tällä hetkellä vain Laakso itse, sekä Tiera (rummut). Muu bändi asuu ympäri Suomea. Kotamäen osallistumista vaikeuttaa ajoittain myös Swallow The Sun -kiireet.

Vaikka Laakso vastaa itse paljon yhtyeen asioista, kuten visuaalisesta ilmeestä, biisien tekemisestä ja sanoittamisesta, ei Kuolemanlaakso ole kuitenkaan hänen projektinsa vaan kokonainen bändi. Biisintekoon osallistuu myös muut, enimmäkseen yhtyeen bassotaituri Usva, mutta myös toinen kitaristi Kouta.

“Koko bändin panos on mittava sovittamisessa. Ilman Tieran komppeja ja groovea bändi kuulostaisi paljon vaisummalta”, tuumii Laakso.

“Usva on tosi aktiivinen tekemään biisejä. Sillä olisi Kuolemanlaaksolle jo varmaan tuplalevyllinen materiaalia kasassa. Usva on henkeen ja vereen musiikki-ihminen, ja todella taitava sellainen. Monella bändimme jäsenellä on taustaa helvetin teknisestä soittamisesta. Heiltä lähtisi ihan mikä tahansa. Siistiä, että he nauttivat silti näin simppelin musan soittamisesta”, Laakso toteaa kollegoistaan.

“Bändi on onneksi säilynyt hyvien ystävien kollektiivina, eikä kellään meistä ole intressejä idioottimaisuuksiin, kuten joissain kokoonpanossa saattaa olla. Minun itseni kannattaisi delegoida enemmän hommia muille, jotta pystyisin keskittymään paremmin asioihin, jotka ovat oikeasti tärkeitä. Mutta bändi tämä on ehdottomasti, eikä mikään minun projektini.”

Santura, tuottaja, ystävä ja studiopsykologi

Victor Santura on tuottanut kaikki Kuolemanlaakson levyt, sekä Laakson vuonna 2016 Kuolemanlaakson nimen alla ilmestyneen sooloalbumin, ”M. Laakso – Vol. 1: The Gothic Tapesin”. Santuran osuus Kuolemanlaakson soundissa ja kemiassa on niin merkittävä, että äänittämistä kenenkään toisen tuottajan kanssa ei voida edes harkita.

“Tuottajana Victorissa on parasta se, että se ymmärtää sanomattakin sen, mitä haemme. Tämä juontaa varmaan juurensa siihen, että olemme tutustuneet toisiimme puolin ja toisin, myös musiikillisesti. Victor osaa kaivaa juuri oikeanlaisen soundimaailman aina valmiiksi.”

Soundin sisäistämisen, teknisen osaamisen ja järjestelmällisyyden lisäksi Santura saa Laaksolta kiitosta vuorovaikuitustaidoista ja empatiasta. Studiossa on tärkeää olla myös hyvä fiilis musiikin tekemiseen. Vihaisena tekeminen toimii vain lauluissa.

“Moni tuottaja on sellainen, että levyä tehtäessä keskitytään vain taltioimaan kliinisesti täydelliset otot talteen ja that’s it. Victor on aidosti sydämellinen ihminen, joka välittää soittajista ja myös heidän fiiliksistä. Hän pyrkii aina luomaan positiivisen ilmapiirin ja löytämään yhdessä parhaat mahdolliset ratkaisut”, kiittää Laakso.

Esimerkkinä Saturan sosiaalisista ongelmanratkaisutaidoista Laakso kertoo tarinan kitara-feedbackien nauhoituksista debyyttilevyn studiosessioissa. Nauhoitukset eivät ottaneet sujuakseen kun häntä äänitti väliaikaisesti yksi bändin jäsen, ja soittajan mieliala alkoi olla pohjalukemissa.

“”Kun Victor palasi studiolle, hän sanoi, että menepä pelaamaan vähäksi aikaa Nintendoa, ’Go save the princess’. Se meni rumpuäänityskoppiin, kasasi sinne omat hillittömät Triptykon-stäkkinsä ja sanoi, että tuossa on kitara, nyt vedetään näillä tässä eikä tarkkaamossa.”

Puuttuvat kitara-feedbackit vedettiin siis miehenkorkuisen vahvistinpinon kanssa. Laaksoa vastassa oli kaksi Marshallin kaappia ja Peaveyn 6150-nuppi.

“Victor sanoi, että muista laittaa luurit päähän ennen kuin alat soittaa, koska muuten sulta räjähtää pää. Laitoin luurit päähän ja löin ensimmäisen soinnun käyntiin. Tunsin kirjaimellisesti lahkeitteni lepattavan ja rintalastan painuvan sisään. Samalla huulet nousivat grumpy cat -asennosta kohti korvia”, muistelee Laakso hymyillen.

“Jumalauta! Semmosta soittofiilistä ei ole koskaan ollut!”

“Victor tiesi, mitä hänen pitäisi tehdä ja miten se tulisi toteuttaa. Juuri tällaiset asiat tekevät hänestä meille oikean tuottajan.”

Suunnitelmissa studioon meno

Materiaalia kolmannelle Kuolemanlaakson levylle on siis ollut kasassa jo hyvän aikaa useammankin bändin jäsenen taholta. Maantieteellisten haasteiden vuoksi biisejä työstetään tällä hetkellä lähinnä lähettelemällä tiedostoja toinen toiselle.

“Toivoisin, että voisin järjestää itselleni aikaa, jotta voisin käydä omat aihioni rauhassa läpi ja miettiä, mitkä niistä läpäisisivät seuraavan levyn seulan”, pohtii Laakso, jolla on bändihommien ja päivätyön lisäksi työn alla myös uusi kirjaprojekti.

Studioajan sopiminen riippuu myös Santuran aikatauluista. “Äänitämme seuraavan levyn toivottavasti ensi kesänä. Jos ei kesällä, niin sitten kun Victorilla on aikaa”, toteaa Laakso.

Levyn jälkeen on luonnollisesti luvassa myös live-esiintymisiä. Kotimaan keikkojen lisäksi Kuolemanlaakso havittelee Euroopan areenoille.

”En tiedä, voinko sanoa näin radikaalisti, mutta jos emme soita kolmannen levyn tiimoilta ulkomailla, neljättä ei tule”, Laakso tuumaa nauraen. ”Aika iso osa levyistämme menee kuitenkin Suomen ulkopuolelle, ja olen tehnyt haastatteluja huomattavasti enemmän ulkomaisiin kuin kotimaisiin medioihin bändin tiimoilta, eritoten Saksaan.”

“Toki pitää ottaa huomioon realiteetit. Emme me voi lähteä mihinkään, jos tarjous on huono”, toteaa Laakso realistisesti. Koko bändi on kiinni myös muissa projekteissa ja päivätöissä, perheistä puhumattakaan. Kiertueen jälkeen pitää pystyä vielä maksamaan laskut.

“Mutta tiedoksi siis kaikille Euroopassa kiertäville bändeille, jotka tätä lukevat, että yhteistyötä voi ehdottaa”, Laakso huomauttaa nauraen.

Mikä olisi sitten Kuolemanlaakson kiertueelle unelma-kombo?

“Suomalaisista bändeistä? Harmi, että HIM juuri lopetti!” nauraa Laakso. Muita kiertuemielessä kiinnostavia bändejä voisi olla My Dying Bride, Hallatar ja Swallow The Sun, ellei viimeksi mainitun kanssa olisi intressiristiriitaa laulajan suhteen.

“Triptykon olisi ehkä kaikista bändeistä se, jonka kanssa eniten haluaisin päästä kiertämään.” Santuran lisäksi myös muut bändin jäsenet ovat tulleet vuosien varrella tutuksi Kuolemanlaakson jäsenille, joten tien päällä viihdyttäisiin varmasti.

Uutta Kuolemanlaaksoa on siis tuomion säveliä kaipaaville luvassa myöhemmin, joko tänä tai ensi vuonna. Sillä aikaa uteliaisuuttaan ja doom-nälkäänsä voi tyydyttää vaikka hankkimalla ”Tulijoutsen In Memoriam” -dokumentin katsottavakseen.

Traileri katsottavissa alta:

Haastattelu ja livekuvat Raisa Krogerus ©Metalliluola
Promokuvat: Kuolemanlaakso/Susanna Ahvalo ja Markus Laakso

Behemoth saapuu Ilosaarirockiin heinäkuussa

Tiedote 22.1.2018

Puolalainen black metal –yhtye Behemoth saapuu tulevan uuden albuminsa myötä Suomeen ja esiintyy Joensuun Ilosaarirockissa sunnuntaina 15.7.2018.

Behemoth järisytti metallimaailmaa vuonna 2014 julkaisemallaan albumilla ”The Satanist”. Kriitikoiden ja yleisön rakastama albumi nosti jo vuonna 1991 perustetun yhtyeen suosion uudelle tasolle ja bändin festivaalien päälavoille. Albumi kristallisoi Behemothin vuosia muovaaman soundin, joka on yhdistelmä black metal -juuria, armottomia death- ja thrash-riffejä sekä synkeää dramatiikkaa. Levyä pidetään syystäkin tyylisuunnan klassikkona.

Kuten fanit hyvin tietävät, Behemothin keikat ovat tapauksia. Esiintymiset ovat teatraalisia messuja, joissa toismaailmallinen tunnelma yhdistyy tekniseen taituruuteen ja painostavaan särövyöryyn. Myrskyn harjalla vyöryä hallitsee solisti Nergal, joka on luotsannut Behemothin paattia jo kolmatta vuosikymmentä. Blow Up Your Trumpets!

Joensuun Ilosaarirock hemmottelee tammikuussa ilouutisilla! Festivaalille saapuvat heinäkuussa ensimmäistä kertaa Suomessa esiintyvä rockin supertähti Jack White (USA), black metal -yhtye Behemoth (POL), tulikuuma raptähti Night Lovell (CAN), hämmennystä herättävä avantgardebändi Zeal & Ardor (USA/CHE), nuori laulaja-lauluntekijätulokas Lewis Capaldi (UK), jäähyväiskeikalle saapuva Cheek sekä CMX, joka soittaa erikoiskonsertin Joensuun kaupunginorkesterin kanssa.

Useasti Grammy-palkittu Jack White julkaisee kolmannen sooloalbuminsa Boarding House Reach maaliskuussa ja suuntaa kiertueelle miltei neljän vuoden tauon jälkeen. Jack White tunnettaan soolouransa ohella erityisesti vuonna 2011 hajonneesta The White Stripes -yhtyeestä, jonka lisäksi hän on julkaissut kaksi arvostettua sooloalbumia, jotka molemmat ovat nousseet ilmestyttyään Billboardin listan kärkeen.

Elokuussa uransa lopettava Cheek jättää Ilosaarirockissa hyvästit itäsuomalaisille faneilleen. Suomalaisen hip hopin supertähti on mahdollista nähdä viimeistä kertaa Joensuussa Ilosaarirockin sunnuntaina 15.7. Kotimaista osastoa vahvistavat Cheekin ohella Apulanta, Stam1na, Gasellit, Beast In Black, Von Hertzen Brothers, Juha Tapio, Pyhimys, Kube & Eevil Stöö, K-X-P, Ruudolf, Vesta, Olavi Uusivirta ja Vilma Alina.

Kesän odotetuimpiin konsertteihin kuuluu CMX:n esiintyminen Joensuun kaupunginorkesterin kanssa.

– CMX otti meidät puhutteluun viime kesän festareiden jälkeen ja ilmoitti, että haluaa soittaa keikan orkesterin kanssa. Eipä siinä auttanut kieltäytyä. Meillä ei ole itse asiassa mitään käsitystä mitä tuleman pitää, sillä orkesterisovituksia hiotaan tällä hetkellä. Puheissa on mainittu kaksitoistasäveljärjestelmä ja suonikas ugrimölinä, joten melkoinen taidespektaakkeli lienee luvassa, nauraa Ilosaarirockin promoottori Panu Hattunen.

Tuoreiden kiinnitysten lisäksi Ilosaarirockissa esiintyvät Nightwish, Action Bronson ja Gogol Bordello. Uutisten myötä myös artistien esiintymispäivät ovat julki ja päiväkohtaiset liput ovat myynnissä.

Lisätietoja ja päiväkohtaiset esiintyjät saa katseluun tästä.

Liput Ilosaarirockiin linkistä.

Lähde: Lippu.fi

Norrhem vie kuulijan taisteluun uudella kappaleella ”Sota”

Tiedote 22.1.2018

Turkulainen folk- ja black metal –yhtye Norrhem on julkaissut uuden kappaleen ”Sota” tulevalta ”Vaienneet Voittajat” –albumilta. Levy ilmestyy Darker Than Black Recordsin kautta 2.3.2018.

Facebook: https://www.facebook.com/NorrhemOfficial
Bandcamp: https://norrhem.bandcamp.com

Kuva: JDW Artwork.

Mimoriumin ”Incipit Chaos” -debyyttialbumi kuunneltavissa kokonaisuudessaan

Tiedote 22.1.2018

Vuonna 2008 perustettu kotimainen black metal – yhtye Mimorium on julkaissut debyyttialbuminsa nimeltä ”Incipit Chaos” saksalaisen Heathen Tribes Recordsin toimesta. Levy on nyt kuunneltavissa kokonaisuudessaan alta:

Levyn voi tilata yhtyeen Bandcamp-sivuilta tai levy-yhtiön kaupasta.

1. Intro
2. God’s of the black thrones
3. From the sleep
4. Lion or lamb
5. Pandemonium
6. Mother of night
7. Fimbulwinter
8. Princeps tenebrarum
9. Incipit Chaos

– Mimorium –
Facebook: https://www.facebook.com/mimorium
Bandcamp: https://mimorium.bandcamp.com

Kuva: Maarit Huttu

Crimson Day – At The Mountains Of Madness (2018)

Vuonna 2015 debyyttinsä julkaissut Crimson Day on palannut. Tamperelaisten ”At The Mountains Of Madness”-albumi on odotettu levy, sillä edeltäjä ”Order Of The Shadows” oli varsin toimiva tuotos. Debyytti sisälsi muutaman hienon heavy metal-viisun ja bändin vahva potentiaali tuli esiin jo tuossa vaiheessa.

Debyytin jälkeen yhtyeen kokoonpanossa tapahtui muutos, kun nykyään Celesti Alliancessa laulava Valtteri Heiskanen väistyi syrjään ja mikin varteen löytyi Lassi Landström. Uutta levyä on ehditty pohjustaa kahden singlen voimin. ”My Last Rites” ja ”Beasts Of Prey” herättelivät kuulijoita uuden täyspitkän edellä.

”At The Mountains Of Madness” lähtee lyhyen intron jälkeen vahvasti käyntiin, kun nimibiisi/”The Final Hour”/”No Hope (For Salvation)”-kolmikko lyödään pöytään ja esiin nousee heti pari eroavaisuutta debyyttiin nähden. Sooloille on nyt annettu pykälän verran enemmän tilaa ja Ari Balzarin sekä Jesse Liukkosen muodostama kitaristikaksikko pääsee näyttämään osaamistaan kunnolla. Homma pysyy kuitenkin tyylikkäästi lapasessa ja miesten yhteispeli on hienoa kuultavaa. Toisena mainittavana uudistuksena sävellyksiin on lisätty ripaus raskautta mukaan ja tämä ratkaisu toimii hyvin. Esimerkiksi viidentenä kuultava, singlenäkin kuultu ”My Last Rites” sisältää jopa thrashiin kallellaan olevaa vivahdetta yhdistettynä raskaamman asteikon power metal-poljentoon.

Kokonaisuutena albumi on vahva tekele, eikä sekaan ole eksynyt yhtään täyteraitaa. Vaikka levy on jo alkupuoliskoltaan hyvä, on kovimmat tekeleet säästetty loppupäähän. Komea slovari ”Before The Night Is Done”, rivakkaotteinen ja tarttuvan kertosäkeen sisältävä ”Beasts Of Prey”, 300-elokuvan innoittama taisteluanthemi ”Until The End” ja upeasti levyn päättävä sota-aiheinen kaksikko, ”Falling Skies””Crimson Shores” tarjoavat kuulijalle herkkua koko rahan edestä.

Crimson Day on ottanut useamman harppauksen eteenpäin debyytin jälkeen ja vaikka ”Order Of The Shadows” jo hyvä olikin, mennään nyt ryminällä yli. Nyt aletaan lunastaa toden teolla sitä potentiaalia, jonka pystyi kuulemaan jo vuonna 2015. Näille ”Hulluuden Vuorille” kiipeää mielellään uudestaan ja uudestaan todistamaan tamperelaisten hyvää draivia. ”At The Mountains Of Madness” on ehdottomasti yksi alkuvuoden hienoimpia heavy metal-julkaisuja.

8½/10

Miika Manninen

1. The Expedition Of Dr. William Dyer (Intro)
2. At The Mountains Of Madness
3. The Final Hour
4. No Hope (For Salvation)
5. My Last Rites
6. Welcome To The Wasteland
7. Nightwalker
8. Before The Night Is Done
9. Beasts Of Prey
10. Until The End
11. Falling Skies
12. Crimson Shores

Eartheria julkaisi “Brought Before The Emperor” -singlen tulevalta EP:ltä

Tiedote 22.1.2018

Porilainen modernia melodista death metallia soittava Eartheria julkaisee 2.2.2018 uuden viiden biisin EP:n nimeltä ”Awaken The Sun”. Yhtye on nyt julkaissut levyltä ensimmäisen näytteen ”Brought Before The Emperor”.

Tärkeimmiksi vaikutteikseen Eartheria nostaa yhtyeet Sylosis, Rivers Of Nihil, Mastodon ja Gojira.

1. A Wake (In The Sun)
2. Brought Before The Emperor
3. Myriad
4. Escapist
5. Nihil

Kokoonpano:
Juha-Pekka Leino / Guitar, Vocals
Lauri Unkila / Guitar
Janne Rosholm / Bass
Mikko Ojakoski / Drums

https://www.facebook.com/eartheriaband/

Mainos

Viimeisimmät uutiset

Saxonin “They Played Rock And Roll” -tribuutti Motörheadille kuunneltavissa

Brittiheavyn veteraani Saxon on julkaissut uuden lyriikkavideon “They Played Rock And Roll” tulevalta helmikuussa ilmestyvältä “Thunderbolt”-albumilta. Kyseessä on yhtyeen tribuutti Motörheadille ja bändin joulukuussa...

Liity joukkoon!

17,346FanitTykkää
1,189SeuraajatSeuraa
75SeuraajatSeuraa

TOP 5 - Luetuimmat jutut:

The End of Days is Near… Slayer lähdössä viimeiselle maailmankiertueelle?

Legendaarinen thrash-yhtye Slayer on ilmoittanut uudesta 'Make Its Exit' After One 'Final' - kiertueesta. Virallisella videolla annetaan ymmärtää, että loppu on lähellä myös Slayerin uralla....