Suffocation – Despise The Sun (1998) EP

[three_fourth]Yksi brutaalin death metallin uranuurtajista on yhdysvaltalainen Suffocation. 80-luvun loppupuolella perustettu yhtye ei ole koskaan noussut aivan genrensä kärkikahinoihin vaikka suhteellisen hyviä julkaisuja on ulos sylkenytkin. Mielestäni Suffocation paras levytys onkin minijulkaisu ”Despise The Sun” joka näki päivänvalon huhtikuussa vuonna 1998. 90-luvun lopussa death metallin hyökyaallosta oli enää muistot jäljellä. Kuolonuhreja ei juuri enää muisteltu vaikka kelvollisia julkaisuja tulikin tasaiseen tahtiin muistuttamaan kultavuosien loistokkuudesta. Täten myös Suffocationin ”Despite The Sun” jäi vähäiselle huomiolle.

Levyn kun saa tärisevin käsin soittimeen niin huomio kiinnittyy Scott Burnsin luomaan soundimaailmaan joka sylkee verta ja kuolemaa sydämenlyönnin tahdissa. Vaikka levyn tunnelma ja äänikuva ovatkin tuttua kauraa, niin tämä turvallisuus ja kappaleiden murskaavuus ovat yhdessä henkeä salpaava yhdistelmä. Viiden biisin kokonaisuus pieksee kuuntelijaa semmoisella vimmalla ettei paremmasta väliä. Kappaleet kietoutuvat aina vain tiukemmin kuuntelijan ympärille kunnes henki ei enää kulje ja näkökenttä alkaa hämärtyä. Vain biisien suhteellisen lyhyet pituudet pelastavat varmalta kuolemalta. Vaikka sävellykset eivät esitäkkään yhtyettä teknisimmillään, niin hiuksen hienot eroavaisuudet suhteellisen tasapaksun mättämisen seassa ovat ne asiat mitkä tekevät levystä niin hyvän. Biisien nyanssit riffeistä aina yksittäisiin bassosointuihin koskettavat kuulohermoja saaden kehon jäsenet tekemään tahtomattomia pakkoliikkeitä.

Ensimmäinen kappale ”Funeral Inception” hyökkää päälle kuin yleinen syyttäjä ja hengittäminen tuntuu raskaalta. Alun painostava riffittely muuttuukin täydelliseksi hirmumyrskyksi jossa ei pidetellä mitään. Bändi painaa sata lasissa naamat irvessä nauttien menosta täysin palkein. Rumpalin takomisessa on tunnelmaa aivan kuin laulaja Frank Mullekin murinassa. Tämä saakin keuhkot töihin jonka jälkeen karjutaan niin perkeleesti mukana. Sama tyly linja jatkuu kappaleissa ”Devoid of Truth”, ”Despise The Sun” sekä ”Bloodchurn”. Viimeinen kappale ”Catatonia” on alkujaan yhtyeen debyytti ep:ltä vuodelta 1991. Vaikka biisissä vähän tempoa tiputetaan raskaamman jyystön ottaessa osaa lahtaustalkoisiin, niin mistään filleristä ei voida puhua. Hieno lopetus ep:lle.

Suffocationin ”Despise The Sun” on ehdottomasti genren kirkkaimpia levytyksiä, jonka soisin nousevan arvoiseensa asemaan vuosien jälkeen. Tasapainoinen soundimaailma sekä murskaavan painostava kappalemateriaali iskee vielä tänäkin päivänä tajun kankaalle. Nyt kun kevätaurinko paistaa kirkkaimmillaan niin pimeydestä voi aina hakea lohtua. Tämä EP onkin siihen loistava lääke.

4½ / 5

Juha Karvonen

[/three_fourth]
[one_fourth_last]
suffocation
1. Funeral Inception
2. Devoid of Truth
3. Despise the Sun
4. Bloodchurn
5. Catatonia[/one_fourth_last]

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here