Sense Of Fall – Fallen Statues EP (2015)

Hämeenlinnalainen melodista death metallia suoltava Sense of Fall on lähestynyt Metalliluolaa toukukuussa 2015 julkaistulla debyytti-EP:llään ”Fallen Statues”. Yhtyeen juuret yltävät vuoteen 2008 ja se  on julkaissut ennen käsissäni olevaa EP:tä vuonna 2013 ”Unchain”-nimeä kantavan demon. Saatekirjeessään minulle entuudestaan tuntematon orkesteri kertoo EP:n tarjoilevan ääripäästä toiseen vievää, yllätyksellistä materiaalia joka tarjoilee niin kauniita melodioita kuin groovaavaa riffittelyä vokalisti Anni Kujalan lauluilla ja örinöillä säestettynä.

EP:n korkkaava ”Misanthropy” tärähtää käyntiin melko mahtipontisella otteella ja vaihtuu melko raskaaksi junttaukseksi. Aivan biisin loppupuolella muuten EP:n hidastempoisin raita nostaa hieman kierroksia ikään kuin loppukliimaksiksi. Oraalipuolella tarjoillaan vuoroin puhdasta laulantaa, vuoroin örinää ja rääkymistä jotka kieltämättä sujuvat naisvokalistilta kunnioitettavan mallikkaasti. Muut EP:n biisit ovat hieman nopeampia ja mukaansa tempaavampia, joiden koukut ovat ennen kaikkea tarttuvissa kertosäkeissä ja ajoittain todella toimivassa riffittelyssä. Paras raita on allekirjoittaneen mielestä kolmas, yli kuuden minuutin ”Flash Burns and Shadows” jossa on parhaiten onnistuttu biisin rakentamisessa, joskin pituutta olisi voinut hieman lyhentää jättämällä muutama toisto ja C-osan akustinen fiilistely väliin. Muuten EP tarjoilee pitkälti samoja aineksia hieman eri järjestyksessä, eikä tarjoile mitään uutta ja ihmeellistä.

Sense of Fall tosiaan tarjoilee ”Fallen Statues”-EP:llään monipuolista materiaalia joka heittelee aina Lamb of God-tyylisestä riffittelystä Amaranthemaisiin säkeistöihin, yleisesti liikutaan kuitenkin The Agonist-tyyppisessä musisoinnissa. Soundipuolella on haettu genrelle ominaista otetta kuten The Agonistilla tai Amaranthella, mutta mahdolliselle pitkäsoitolle hakisin hieman jyhkeämpiä soundeja jota tällainen musiikki kaipaa saadakseen tarvittavaa eeppisyyttä varsinkin melodisiin, syntikoilla tuettuihin kertosäkeisiin. Soitto on vakuuttavaa, joskaan ei tarjoile mitään uutta ja mullistavaa. Vokalisti vetää oman tonttinsa niin ikään hyvin, mutta kaipaisin enemmän tunnetta ja vähän rouheampaa otetta puhtaisiin lauluosioihin jotka ajoittain tuntuvat vain tekniseltä suoritukselta. Sense of Fallin suurin kompastuskivi ”Fallen Statuesilla” ovat kuitenkin pitkien biisien rakenteet, jotka ovat hieman hajanaisia ja tuntuu siltä, että biisit on rakennettu laittamalla riffejä ja osioita peräjälkeen miettimättä biisiä kokonaisuutena. Sanoisin, että näiden viiden raidan materiaalista olisi saanut vähällä vaivalla useamman toimivamman raidan sen sijaan, että erilaisia osioita on työnnetty muutaman pitkän biisin sisään.

Sense of Fallilla on kyllä ihan kelpo meininki ja osaaminen jota se laajalti esittelee “Fallen Statues”-EP:llään. Kunhan bändi rakentaa hieman suoraviivaisempia biisejä ja saa vielä tässä julkaisussa vajavaisen tunnelatauksen vietyä huippuunsa ja siirrettyä nauhalle, on luvassa varmasti toimivaa materiaalia melodeath-kansalle.

3 / 5

Tore Pedersen

http://www.senseoffall.com/

sense of fall
1. Misanthropy 04:45
2. Fallen Statues 05:53
3. Flash Burns And Shadows 06:36
4. What Lies Behind Lies 04:00
5. Shrivel 05:36

Kommentit

kommentit