Ensimmäisestä Sakara Tourista tulee jo kymmenen vuotta ja tänä vuonna bändeiksi olivat valikoituneet Stam1na, Mokoma ja Diablo. Keikkapaikkoja tänä vuonna ei ollut kun kolme, mutta ne järjestettiin vähän suuremmalla kauhalla suoraan areenatason meininkeihin. Soitantaa kuultiin Lappeenrannan Holiday Club Saimaa Areenassa, Espoon Metro Areenassa sekä Oulun Energia Areenassa. Tässä tekstissä keskitytään viimeksi mainittuun, eli Oulun Energia Areenan keikkaan.
Aurinkoinen vappuaatto olikin saanut yleisöä paikalle sankoin joukoin jo keikkaillan alkumetreiltä asti. Itse saavuin paikalle hyvissä ajoin ja kerkesin hieman tarkastella menoa ja meininkiä ennen soitannan alkua. Yritin hieman tarkastella kuinka paljon jengillä oli bändien fanituotteita päällään ja oli mahtava seurata kuinka monella kyseisten yhtyeiden kamoja löytyikin. Lisäksi fanituote / levystandiltä moni täydensi varastojaan.
Diablo aloitti vappuaattoillan tanssikarkelot lähes minuutilleen aikataulun mukaan ja “rattaanpyörä-intron” saattelemana keikka polkaistiin käyntiin “Symbol Of Eternityn” tahdissa. Permannolla oli keikan alussa hyvinkin tilaa, mutta kun seuraavat “Read My Scars” ja “Mimic47” oli saatu päätökseen oli yleisö löytänyt paikkansa permannolta. Pittiinkin olivat jo innokkaimmat löytäneet tiensä ja muutamien biisien osalta piiri pyörikin kiitettävästi. Settilistaan oli onnistuneesti valikoitu tuoreimmalta “Silvër Horizon”– albumilta mm. “The Call”, “Isolation”, “Prince Of The Machine” ja “Savage”. Laulaja-kitaristi Rainer Nygård viihdytti yleisöä humoristisilla välispiikeillä ja nyrkit saatiin kattoon tarvittaessa “Oulu Perkele!”-huudoilla. Soudillisesti Diablon keikka oli erittäin vakuuttava ainakin miksauspöydän vierestä kuultuna. Soittimet erottuivat hyvin toisistaan ja laulu ei peittynyt niiden alle missään vaiheessa.
Illan toinen esiintyjä oli Mokoma joka saapui lauteille “Chacarron Macarron” saattelemana, mutta ennen kun yleisö ehti hymyilyään vetästä sinne paikkaan mihin ei aurinko paista, potkaistiin keikka käyntiin. Ilmeisesti aikataulut eivät kaikille olleet tiedossa tai sitten oman kehon kyllästäminen nautintoaineilla oli tärkeämpää kuin konsertin alun näkeminen, sillä vasta parin biisin jälkeen porukka oli löytänyt takaisin permannolle. Ja Mokoma tuntui Oulun keikalle saapuneille uppoavan hyvin, koska kyseisen bändin aikana yleisöä oli selkeästi suurin määrä menossa mukana.
Tuntui myös siltä, että Mokoman ukot viihtyivät Oulun areenassa ja ottivat yleisön monessa määrin mukaan. “Hei Hei Heinäkuun” aikana käsimeri velloi valtoimena laidasta toiseen ja vastapainona fiilistelyille pitissä saatin muutaman kerran ihan kohtuullinen wall of death – esimerkkinä “Kuollut, Kuolleempi, Kuollein” kappale. Oululaisilla tuntui riittävän hyvin virtaa pyöriä pitissä lähes koko setin läpi. Yhteislauluun yleisö yltyi esim. biisien “Punamultaa”, sekä paljolti radiosoittoa osakseen saaneen “Sinne missä aamu sarastaa” aikana. Ja Annalan sanoin “vaikka tää onkin jäähalli, niin nyt leikitään että täällä on humalainen jalkapallokuoro.. tiiätte miten tää menee ja tiiätte miten olla humalainen jalkapallokuoro”. Kyllähän se vappukansalta onnistuikin. Bändin energisyys, yhteishenki sekä iloinen olemus oli erittäin mukavaa katseltavaa.
Illan viimeisenä esiintyjänä olivat pienet oranssit miehet Lemiltä, jotka lupailivat soittaa rock´n roll-musiikkia jos yleisö jaksaisi tanssia. Tosin tuo esittely tuli kappaleiden “Ikoneklasmia” ja “Kadonneet kolme sanaa” jälkeen. Samaan tekstiin lupailtiin myös soittaa raita, jonka teema liittyisi totoon. Ja korjaus vielä että, “siihen veikkaus totoon”. Eli “Kuoliaaksi ruoskitut hevoset” lähti soimaan villiten yleisön ja varsinkin pittiin saatiin kunnon kinkerit pystyyn. Myös “Meidänkaltaisillemme” sekä “Valtiaan uudet vaatteet” upposivat vappukansaan kuin munkit kiehuvaan keittorasvaan. Stam1nan esitykseen oli myös sisällytetty pyrot sekä lavan takana olevat screenit, jotka kahdella muulla lähinnä pyörittelivät bändien nimiä. Kappaleen “Puolikas ihminen” aikana näytöllä pyöri fanien kuvia Stam1na-tatuoinnista.
Väliin mahtui myös lyhyt muistelo bändin 20-vuotisesta taipaleesta kuvien muodossa. Settiin mahtui sopiva sekoitus sekä uutta, että vanhempaa tuotantoa. “Viisi laukausta päähän” vedon aikana lavalla nähtiin myös esim. Tuomo Saikkonen sekä yleisöä huvittanut Rainer Nygård papin asussaan, joka veti väliosat puhuen ainakin hieman nykypolitiikasta. Itsellä tosin suurin osa tekstistä jäi kuulematta, joten tarkasti en pysty asioiden painotuksesta kertomaan. Lavalla nähtiin myös kultalevyjen jako Stam1nan tuoreesta “Elokuutio” albumista.
Sakara Tourin päättävä Energia Areenan keikka jäi ainakin allekirjoittaneelle vahvasti mieleen ja vaikka näitä bändejä ei yleensä nähdäkään jäähallikeikoilla, niin mielestäni jokainen yhtye kuitenkin osasi ottaa isonkin areenan haltuun varsin vakuuttavasti. Ja mielestäni settilistat toimivat loistavasti kaikilla illan esiintyjillä. Tällaista vappuaattoa tuskin ihan heti on luvassa joten väittäisin, että paikalle ilmaantuneet olivat tyytyväisiä illan tarjontaan ja saivat rahoilleen hyvin vastinetta!
Toimittaja: Jarno Saarinen
Kuvat: (c) Keikkakuvia.net / Jouko Posio
Metalliluolan uutistoimitus. Tällä hetkellä uutisia ja tiedotteita julkaisevat Ville Krannila, Pete Alander, Mikko Huuhka ja Joni Renko.
){kind=link}