Ozzy Osbourne – No More Tears (1991)

On kulunut 70 vuotta siitä, kun eräs John Michael ”Ozzy” Osbourne päästi ensimmäiset rääkäisynsä tässä maailmassa. Tämän merkkipäivän johdosta on hyvä hetki ottaa tarkasteluun vuonna 1991 ilmestynyt miehen soolouran kuudes studioalbumi ”No More Tears”.

Albumin sessiot alkoivat Ozzyn soolouraa tarkastellen tasaisista lähtökohdista, sillä studioon päätyi sama kokoonpano, kuin edellisellä ”No Rest For The Wicked” -pitkäsoitolla. Mukana olivat siis nuori kitaristihirmu Zakk Wylde, rumpali Randy Castillo, kosketinsoittaja John Sinclair sekä pitkäaikainen yhteistyökumppani basisti Bob Daisley. Sävellystyöstä päävastuun kantoivat Wylde ja Castillo, Ozzyn kirjoittaessa tuttuun tyyliin melodiat. Tekstityspuolella lisätukea antoi myös Lemmy Kilmister, joka kirjoitti neljän biisin lyriikat.

”Would you like some sweeties little girl?
Come a little closer
I’m gonna show you a brand new world tonight”

Duane Baronin ja John Purdellin tuottama albumi käynnistyy lapsenahdistelusta kertovalla komealla ”Mr. Tinkertrainilla”. Jo biisin introsta käy selville, että Wylde oli laajentanut pitkälti pentatoniseen ilotulitukseen perustuvaa kitarointiaan, istuttaen Ozzyn musiikkiin mm. slide-kitaraa ja paremmin countrysta tuttuja licksejä. Itse biisi on tarttuva rokkari, joka julkaistiin myös singlenä. Levy jatkuu tasokkaasti ”I Don’t Wanna Change The Worldilla”, joka rullaa vastuttamattomasti eteenpäin Wylden komean riffin sekä Ozzyn tarttuvan melodian voimin, biisin huipentuessa kitaristin hienoon country-meets-heavy metal -sooloon.

Kun vauhtiin on päästy, niin miksi pudottaa tasoa? Ozzy-klassikoksi laskettava ”Mama, I’m Coming Home” -balladi osuu ja uppoaa maaliin Lemmyn herkkien lyriikoiden viimeistellessä biisin. Rokkari ”Desire” pitää tason yhä hämmentävän korkealla, kappaleen pedatessa paikkaa A-puolen päättävälle Ozzy-klassikolle, eli albumin nimikkoraidalle. Yli seitsemän minuuttia kestävä tarttuvan bassokuvion ja Wylden dropped-D-riffin sekä slide-kitaroinnin ympärille kasattu eepos kutoo levyn A-puolen upeasti kasaan, Ozzyn komean vokalisoinnin paketoidessa tämän massiivisen metallimonsterin. Biisin kitarasoolo valittiin muuten aikoinaan Guitar World -lehden lukijaäänestyksessä kyseisen vuoden parhaaksi.

Loistavan A-puolen jälkeen albumin kääntöpuoli käynnistyy ”S.I.N”:illä, joka valitettavasti ei kestä vertailua levyn murhaavan alkupuoliskon kanssa. Alun loistava biisiviisikko nostaa riman yksinkertaisesti niin korkealle, että pelkkä ”hyvä biisi” ei enää tässä kohtaa riitä. ”Hellraiser” ja sitä seuraava levyn toinen balladi ”Time After Time” onnistuvat paremmin, molempien ollessa mainioita vetoja.

Wylden kivitalon kokoisen riffittelyn ja Castillon eläimellisen lyömäsoitin-jamin myötä käynnistyvä ”Zombie Stomp” jää myös jälkeen levyn parhaista vedoista, vaikka biisi sinällään hyvä onkin. ”A.V.H.” starttaa Wylden muikealla slide-kitaroinnilla, siirtyen siitä liimapaperin tavalla takaraivoon tarttuvaan kitarariffiin sekä Ozzyn onnistuneeseen laulusuoritukseen. Mahtavan levyn päättää sen kolmas balladi, lähes klassikoksi laskettava, ”Road To Nowhere”, joka päättää kokonaisuuden hienosti.

”No More Tears” oli aikoinaan myyntimenestys, sillä levy myi pelkästään USA:ssa yli neljä miljoonaa kappaletta. Sen myötä Ozzy suuntasi kiertueelle ”No More Tours” -nimikkeen alla. Rundin oli tarkoitus jäädä Ozzyn viimeiseksi ja siltä äänitettiin live-albumi ”Live & Loud”, joka osoittautui myös suosituksi. Kyseiseltä albumilta löytyvä versio ”I Don’t Wanna Change The Worldista” voitti parhaan metallibiisin Grammyn vuoden 1994 palkintogaalassa.

Tätä arviota tehdessä kuuntelin reilun puolen vuoden tauon jälkeen ”No More Tearsin” uudelleen useamman kerran ja albumi on kiistatta yksi Ozzyn soolouran parhaista. Päivästä riippuen sijoitan levyn sijoille 2-4 Ozzy-katalogissa. Tätä kirjoittaessa se nousee Ozzy-rankingissa sijalle nro 2 heti ”Blizzard Of Ozzin” jälkeen, ennen ”Diary Of A Madmania” ja ”Bark At The Moonia”.

9½/10

Ilkka Järvenpää

1. Mr. Tinkertrain
2. I Don’t Want To Change The World
3. Mama, I’m Coming Home
4. Desire
5. No More Tears
6. S.I.N.
7. Hellraiser
8. Time After Time
9. Zombie Stomp
10. A.V.H.
11. Road To Nowhere

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here