Omniversum – Demigods (2014) EP

[three_fourth]Kuopiosta on vuosien aikana tullut suhteellisen kovia bändejä ja nyt samaan kastiin pyrkii progressiivisillä otteilla melodista heviä takova Omniversum. Kun pakettiin lisätään vielä suuressa osassa olevat koskettimet, niin kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Demigods on yhtyeen kolmas julkaisu ja meriiteistä löytyy mm. Amaranthen lämppärinä toimiminen, mikä uransa alkuvaiheessa olevalle yhtyeelle on jo saavutus. Bändin sieluna toimii kitaristi Jani Snellman, joka vastaakin biisien sävellyksestä sekä myös tuotannosta. Yhtyeen musiikista voi aistia vaikutteita mm. Dream Theaterista, vaikkakin Omniversum on onnistunut luomaan oman maailmansa.

Ensikuuntelujen jälkeen päällimmäisenä mieleen jää vahvojen riffien ja syntikoiden muodostama harmonia, jota täydentää varsin monipuolinen Tomas Alhroosin laulu. Mikään läpihuutojuttu Demigods ei ole ja vaatii kuuntelijalta varsin paljon päästääkseen sisälle. Jälleen kerran voi sanoa, että kuuntelu palkitsee ja parhaiten sen tekee nimibiisi ”Demigods”, jonka monikerroksiset melodiat kuulostavat yhtä aikaa kauniilta kuin voimakkailta. Jos musiikillisesti ”Demigods” kappale on lähes täydellisyyttä hipovaa, niin laulaja Alhroos näyttää myös kyntensä upottaen ne täysin kuuntelijan selkänahkaan. Alhroosin äänestä löytyy tarvittavaa monipuolisuutta tukemaan yhtyeen progressiivisella otteella kulkevaa musiikkia. Levyn ensimmäinen kappale laittaa niin kovat lähtökohdat, että niitä ei pystytä enää täysin lunastamaan. Biisit ”The Tomb” sekä ”This Pain” jatkavat kumminkin tasokasta linjaa kuin jäähdytelläkseen levyn avausbiisiä.

Instrumentaali ”The Ballroom Butcherin” jakaessa levyn kahtia loppupuolella ei tule sitä odotettua iskua, joka olisi siivittänyt EP:n kiitettävän puolelle. Vaikka ”Dance With Your Demons” olisi monelle muulle bändille sopiva käyntikortti, niin Omniversumin kunniakkaille unelmille se on vain täytebiisi, joka ei anna sitä viimeistä niittiä mitä jäin kaipaamaan. ”Memories Pastin” sävellajivaihdokset saavat biisin kuulostamaan lievästi sanottuna liiankin monimutkaiselta ja kun tähän heitetään Snellmanin örinät, niin levyn heikoin kappale on sinetöity. Levyn päätyy hiukan irralliseen mutta kauniiseen ”Shed A Piano” kappaleeseen, jota koristaa heleä naisääni.

Demigods on pienistä puutteista huolimatta erittäin toimiva julkaisu, joka raivaa tietä tulevalle täyspitkälle. Olen lähes varma, että yhtye tulee nousemaan vielä suurempaan tietoisuuteen jos pystyy pitämään musiikkinsa rajojensa sisällä. Soundeiltaan levy on erittäin hyvä ja jokainen instrumentti saa tarpeeksi tilaa. Omniversum on tulevaisuuden yhtye, jonka liikkeitä kannattaa tarkkailla.

3+ / 5

Juha Karvonen

[/three_fourth]
[one_fourth_last]
omniv
1. Demigods
2. The Tomb (2014 version)
3. This Pain
4. The Ballroom Butcher
5. Dance With Your Demons
6. Memories Past[/one_fourth_last]

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here