Mötley Crüe – Theatre of Pain (1985)

[three_fourth]
Motley-Crues-Theatre-of-Pain
Mötley Crüen kolmas täyspitkä näki päivänvalon tasan kolmekymmentä vuotta sitten. Jos pari vuotta aikaisemmin julkaistu Shout at the Devil (1983) räjäytti potin ja potkaisi yhtyeen meganimien joukkoon, niin nyt faneja haettiin laajemmalta alueelta. Musiikillisesti albumin kokonaisuus on astetta kevyempää ja mukaan otettiin blues-/boogie-vaikutteita. Myös saatanallinen imago (jos nyt semmoista koskaan todellisuudessa edes oli) oli jäänyt historiaan. Tilalla oli sukkanauhat, hiuslakka, vahvat meikit sekä yleinen glam-rock suuntautuneisuus, vaikkakin Mötikät pitivät yllä kovempien jätkien mainetta.

Levy lähtee käyntiin kahdella blues-henkisellä kappaleella, joista lainakappale ”Smokin` in the Boys Room” on huomattavasti tunnetumpi. Vuonna 1985 kontrasti edelliseen tuntui varmasti suuremmalta kuin tänä päivänä. Kevyestä yleisilmeestään huolimatta ”City Boy Blues” sekä ”Smokin` in the Boys Room” ovat hyviä ja tarttuvia kappaleita. ”Louder Than Hell” palauttaakin edellislevyn hurmostilan olemalla selvästi levyn irtonaisin biisi. Biisiä kaavailtiin alkujaan nimellä ”Hotter Than Hell ” Shout At The Devilille. ”Louder Than Hell” on ehdottomasti yhtyeen parhaimpia kappaleita, jossa Vince Neilin vahva ääni, Mick Marsin tunnusomainen riffi sekä Tommy Leen kannutus edustavat juuri niitä asioita mihin moni perustaa yhtyeen fanituksen.

Moninäisistä riippuvuusongelmista kärsinyt Mötley Crüe on albumilla yllättävän vahva. Huumehöyryissä Nikki Sixxin säveltämät kappaleet peilaavat aikakautta mitä parhaimmalla tavalla. Bändin ongelmat eivät levyltä juuri kuulu ja biisimateriaali säväyttää monin eri tavoin. Yhtyeen oma kritiikki albumia kohtaa tuntuukin vähän turhalta. Olisiko jonkun asian voinut tehtä sitten vieläkin paremmin?

”Keep Your Eye On the Money” edustaa 80-luvun puoliväliä rockarin näkökulmasta parhaimmalla tavalla. Mitä elämä oli huipulla? Sexs, drugs and rock`n roll. Sitä juuri ja varmasti muutama nainen tämänkin biisin tahdissa on polvistunut Vince Neilin edessä. Levyn tunnetuin biisi on hiukan yllättäen slovari. ”Home Sweet Home” on lajissaan hyvä kappale ja Tommy Leen soittamat pianomelodiat ovat painautuneet jokaisen hevarin pääkoppaan. Biisistä huokuu läpi yhtyeen väsymys ja kiertuelämän rankkuus.

Vaikka Theatre of Painin maine onkin hiukan ristiriitainen, niin kyllähän levyltä löytyy tiukempaakin menoa. Nimittäin  ”Tonight (We Need A Lover)”, on varmasti yksi Mötiköiden raskaimpia sävellyksiä, jonka runttausriffi ja erinomainen kertosäe nostavat kädet halkomaan ilmaa. ”Use It or Lose It” on levyn keskitasoa ja sama meno jatkuu ”Save Our Soulsin” tahdissa, jonka kertosäe osaa vieläkin 30 vuotta myöhemmin ärsyttää. ”Raise Your Hands to Rock” sekä kantaaottava ”Fight For Your Rights” päättävät levyn kumminkin tyylillä.

Kokonaisuutena Theatre of Pain on ehdottomasti yhtyeen parhaimpia julkaisuja. Albumin 80-luvun tunnelma tuo kumminkin jotain selittämätöntä raikkautta, mutta myös kaipuuta sinne viattomuuden aikakaudelle. Vaikka arvosana ei kiitettävän puolelle nousekaan, niin levyn voi kevyesti nostaa 80-luvun klassikkojen joukkoon. Tämän tahdissa voikin heittää sukkahousut jalkaan, meikit naamalle, vähän revittyä paitaa päälle ja lähteä baanalle. Varmaan joku 80-lukua elänyt naishenkilö voi tarttua syöttiin.

8½ / 10

Juha Karvonen

[/three_fourth]
[one_fourth_last]
mötley
1. City Boy Blues
2. Smokin’ In The Boys Room
3. Louder Than Hell
4. Keep Your Eye On The Money
5. Home Sweet Home
6. Tonight (We Need A Lover)
7. Use It Or Lose It
8. Save Our Souls
9. Raise Your Hands To Rock
10. Fight For Your Rights [/one_fourth_last]

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here