Mob Rules – Beast Reborn (2018)

Aika juoksee kovaa vauhtia, nimittäin saksalainen Mob Rules saavuttaa ensi vuonna jo kypsän 25 vuoden iän. ”Beast Reborn” on melodista power metalia uskollisesti työstäneen yhtyeen yhdeksäs täyspitkä albumi.

Bändin musiikki on alusta asti rakentunut suurten melodioiden, tarttuvien kertosäkeiden sekä biisien taustoille eeppisyyttä tuovien syntikkamelodioden varaan. Merkittävin lenkki saksalaisten ilmaisussa on ainoana alkuperäisjäsenenä mukana edelleen vaikuttava vokalisti Klaus Dirks, jonka tunnistettava ääni elävöittää komeasti bändin musiikkia. Dirksin äänijänteet ovat kestäneet aikaa hienosti ja iän myötä mukaan tullut särmä on muokannut miehen ilmaisua entistä vakuuttavammaksi.

Levyä pohjustettiin parin singlen voimin ja erityisesti ykkösmaistiainen ”Ghost Of A Chance” herautti veden kielelle. Lähestulkoon kaikki tarttuvan sekä melodisen voimametallihitin ainekset sisältänyt kappale nosti levyn odotuksia huomattavasti.

”Beast Rebornin” alkuun on ladattu kovat panokset. Kuulija saatellaan eeppisen sekä komean intron saattelemana äsken mainitun singlebiisin pauloihin. Mob Rulesin aiemmasta tuotannosta löytyy useita esimerkkejä laadukkaista levyn avaajista, eikä tälläkään kertaa tehdä poikkeusta. ”Ghost Of A Chance” jatkaa mm. ”Black Rainin”, ”Insurgerian” ja ”Hollowed Be Thy Namen” viitoittamaa vahvojen avauskappaleiden sarjaa.

Kolmantena kuultava ”Shores Ahead” tarjoaa samanlaista korvakarkkia raskaamman riffin sekä komeiden laulumelodioiden kera. Toisena sinkkuna julkaistu ”Sinister Light” ei jää sekään huonoksi. Biisin kertosäe on aavistuksen mielikuvitukseton liukuhihnaratkaisu, mutta muutoin kyseessä on hyvä kappale.

Albumin keskikasti ei omaa samaa hittipotentiaalia kuin ensimmäiset biisit, mutta tasaisen varmat otteet pitävät mielenkiinnon yllä. Kappaleissa on edelleen hienoja sooloja, melodisuutta sekä sellaista tarttuvuutta, joka saa palaamaan sävellysten pariin uudelleen. Bändin ei voi sanoa ottavan suuria riskejä, sillä materiaali on rakennettu tuttujen, toimiviksi havaittujen ja turvallisten elementtien ympärille.

Juuri kun alkaa tuntua sille, että pieni noste olisi paikallaan, hyökkää eeppisellä kertosäkeellä ladattu ”The Explorer” esiin aivan puun takaa. Kappale rantautuu levyn kärkibiisien vanaveteen ja taas ollaan pelissä mukana täydellä voimalla. Loppupuolisko on tämän saattelemana onnistunut. Eeppisen ja levyn raskaimpiin sävellyksiin kuuluvan ”Revenant Of The Sean”, tarttuvaa melodiaa pursuavan ”Way Back Homen” ja levyn päättävän slovarin ”My Sobriety Mindin” myötä suljetaan yksi hienoimpia lukuja bändin historiassa.

Vuonna 2016 ”Tales From Beyond” nosti Mob Rulesin takaisin omalle tasolleen parin tasaisemman albumin jälkeen ja ”Beast Reborn” jatkaa samaa rataa. Bändi tuntuu löytäneen unohduksissa olleen kyvyn luoda komeita ja eeppisiä sävellyksiä, jollaisia uran alkupään levyillä totuttiin kuulemaan. Useamman ässäbiisin lisäksi myös kokonaisuus on vankkaa tekoa, eikä suurempia rimanalituksia ole mukaan päästetty.

Bändi on jäänyt urallaan genrensä isojen nimien varjoon, eikä potku ole riittänyt ”mestaruussarjaan” asti. Diskografiasta löytyy tästä huolimatta monta komeaa onnistumista, esimerkiksi kolmoslevy ”Hollowed Be Thy Name” (2002) ja debyytti ”Savage Land” (1999). Noiden meriittien lyöminen tuskin enää onnistuu, mutta ”Beast Reborn” kolkuttelee jo heti seuraaville sijoille. Aika näyttää, miten korkealle levy yhtyeen tuotannossa lopulta sijoittuu.

Mob Rules on juhlavuotensa kynnyksellä vahvempi, raskaampi ja eeppisempi kuin pitkään aikaan. Kertosäkeet ja melodiat tarttuvat kuin flunssa päiväkodista ja peto on tosiaan uudestisyntynyt. Yksi vuoden parhaita power metal –levyjä on tässä kohtaa saatu ilmoille.

8/10

Miika Manninen

1.Beast Reborn
2.Ghost Of A Chance
3.Shores Ahead
4.Sinister Light
5.Traveller In Time
6.Children´s Crusade
7.War Of Currents
8.The Explorer
9.Revenant Of The Sea
10.Way Back Home
11.My Sobriety Mind (For Those Who Left)

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here