Immortal – Pure Holocaust (1993)

90-luvun alussa Norjassa elettiin pimeitä aikoja Saatanan levittäessä repaleisten siipiensä synkän varjon vuonojen maan ylle saaden vanhoillisen yhteiskunnan lähes hälytystilaan. Jylhien vuorien ja vuonojen rinteiltä, mustarunkoisten usvaisten metsien synkästä syleilystä, jäästä ja lumesta nousi Black Metal ja sen hurjat kuoleman sotajoukot. Sittemmin yhdeksi tunnetuimmista ja suurimmista norjalaisen black metallin nimistä noussut Bergen-lähtöinen Immortal työsti vuonna 1993 jo toista pitkäsoittoaan luoden yhden genren tunnetuimmista albumeista Pure Holocaust.

Yhtye toimi tuolloin kahden pääarkkitehtinsa Abbathin ja Demonazin voimin Abbathin hoidellessa kitaraa lukuunottamatta muut instrumentit sekä laulun. Kaksikko muodosti Immortalin selkärangan käytännössä koko yhtyeen uran ajan, vaikka Demonaz siirtyikin myöhemmin terveysongelmien vuoksi soittohommista taka-alalle päälyyrikoksi. Ensimmäistä täyspitkää Diabolical Fullmoon Mysticismia edistyneempi Pure Holocaust survoo asian ytimeen huomattavasti edeltäjäänsä paremmin ollen pääosin hyvin nopea ja raaka, kalman kalsea ja synkeä. Ottaen huomioon, ettei black metal-muusikoita yleisesti pidetä minään virtuooseina, albumin materiaali on musiikillisesti yllättävänkin teknistä ja monimutkaista. Holocaustiin onkin syytä uppoutua ajatuksella, sillä taustalla kuunneltavaksi siitä ei ole, vaan albumin todellinen sisältö hukkuu tällöin hyökyaallon lailla päälle vyöryvän riffi- ja blastbeat-vallin alle.Tästä johtuen kyseessä ei ole mikään entry level-tyyppinen portti black metallin maailmaan, vaan hämähäkkien halailun, kellarin nurkassa kyykistelyn ja vehnäjauhon ja noen hieromisen naamaansa voi aloittaa vaikkapa Darkthronesta tai Mayhemista.

Pelkkää hillitöntä ruoskintaa ei albumi siis suinkaan nopeudestaan ja agressiivisuudestaan huolimatta ole, vaan biisejä kantavat poikkeuksetta selkeät vahvaa tunnelmaa luovat melodiat, joiden ympärille myrsky rakentuu melkein lapasesta lähtevän kaaosmaisesti, mutta kuitenkin järjestelmällisesti ja hallitusti. Unsilent Storms in the North Abyssin, A Sign for the Norse Hordes to Riden ja esim. Storming Through Red Clouds and Holocaustwindsin kaltaisten raakalaismaisten riepottelujen vastapainona on tarjolla myös keskitempoisempaa ja enemmän nimenomaan synkkään tunnelmaan perustuvaa materiaalia kuten legendaarinen rytmikkäästi rullaava ja paikoitellen kiihdyttelevä The Sun No Longer Rises ja As the Eternity Opens. Albumi päätetään mahtipontisesti nimibiisi Pure Holocaustin jyrätessä massiivisella riffivyörytyksellä loputkin lumet korpimökin katolta, jonka jälkeen voi nostaa jalat pöydälle ja avata huurteisen oluen takkatulen sulattaessa mustaksi jäätyneitä raajoja.

Albumin tunnelma on läpikotaisin intensiivinen ja vangitseva sekä lyriikoita myöten kalsean hyytävä. Lumi- ja jäämyrskyjen kylmän syleilyn voi tuntea luissa ja ytimissä. Aikalaisistaan poiketen lyyrinen sisältö pohjautuu talvisiin luonnonvoimiin, jylhiin maisemiin ja synkkäsävyiseen mytologiaan Saatanalle kumartelun sijaan. Abbathin omaleimainen ja tunnistettava vuoripeikkomainen örinä on nuoruuden vimmaisen terävää ja repivää viimeistellen rujon materiaalin sille kuuluvalla pimeällä arvokkuudella. Runsaaseen puoleen tuntiin on saatu mahdutettua täyttävä kattaus, joka ei jätä nälkää jäljelle, vaan riittää ruokkimaan black metal himoa pidemmäksi aikaa kuin, mitä pelkkä minuuttimäärä antaisi lähtökohtaisesti ymmärtää. Tämän tyyppisestä materiaalista saa helposti ähkyn liian suurena annoksena, eikä se ole joka päiväiseen nautiskeluun kaikkein sopivinta, joten yhtäkään lisäbiisiä tai 8 minuuttisia mammutinraatoja ei levy kaipaa.

Immortalin siirryttyä myöhemmin thrash- ja heavy metal-vaikutteiseen tunnelmoivaan linjaan ja Abbathin tehdessä itsestään kieli poskessa lähes tarkoituksellista parodiaa, Pure Holocaust on norjalaista black metallia puhtaimmillaan, synkimmillään ja alkuvoimaisimmillaan. Se on myös ehdottomasti Immortalin parhaita levyjä, vaikka 6 vuotta myöhemmin julkaistu At the Heart of Winter kerääkin usein ylistykset ja suitsutukset.

8½ /10

Tomi Väänänen

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here