Hellspirit – Dawn Under Curse (2014)

MAINOS:



[three_fourth]Kuopiosta lähtöisin oleva Hellspirit on perustettu liki kymmen vuotta sitten ja muutaman demojulkaisun jälkeen viime keväänä päivänvalon näki ensimmäinen täyspitkä nimeltään Dawn Under Curse, joka julkaistiin Saturnal Recordsin toimesta. Levyn ulossaamisen suhteen tuntui, että bändin päälle oli langetettu kirous, koska lukuisat epäonniset tapahtumat pitkittivät levyn julkaisua mm. levy-yhtiön vaihdokset, nauhoitussessioissa äänitettyjen kitararaitojen katoaminen.

Tänä päivänä underground-liike ei levitä paholaisen sanomaa samalla tavalla kuin 90-luvun vaihteessa, mutta Hellspirit luottaa siihen, että noin 10 vuoden aikana kasatusta materiaalista koottu debyyttilevy tavoittaa langenneet enkelit musiikkinsa avulla. Kovin väärässä yhtye ei ole, koska levyn ensipuraisu on erittäin positiivinen. Bändin muodostavat pääsäveltäjä, laulaja / kitaristi Baron Dethrone, basisti Heinrich Von Heretik, rumpali Eld sekä kitaristi MSA.

Levy lähtee käyntiin ”Call To Arms” nimisellä instrumentaalilla, joka nimensä mukaisesti kehottaa tarttumaan aseisiin. Jos ei tietäisi, että kysymys on black metallista, niin lähin saatavilla oleva miekka olisi kädessäsi. Onneksi mielikuvat muuttuvat kun ensimmäinen virallinen biisi lähtee käyntiin. Miekat ja muut romppeet voidaan heittää mielikuvista pois ja siirtyä primitiivisen black metallin viitoittamalle tielle. ”Weak Flesh – Filthy Blood” tarjoilee melodista ja keskitempoista synkähköä tunnelmointia. Vokalisti Baron Dethronen kähinä on aika perinteisen kuuloista ja sulautuu yhtyeen musiikkiin täydellisesti. Tremolotyylillä soitetut kitaramelodiat ovat kerrassaan loistavia tuoden biisiin synkän ja aavistuksen surumielisen tunnelman. Tunnelmissa voi hyvin liikkua pohjoismaalaisissa jylhissä maisemissa ja yhtymäkohtia voi hakea Dissectionin melodiankulkuihin. Kappale todistaa sen, että soitellen ei ole sotaan lähdetty, koska sovitukset ja biisirakenne ovat loppuun asti mietittyjä. Eeppisiinkin mittoihin ylettyvä taidonnäyte pysähtyy vasta 7 minuutin kohdalla.

Hellspiritin soundissa on paljon asioita, mitä arvostan. ”Total Holocaustin” hypnoottisen alkukantainen riffittely ja melodiat eivät ole pelkästään pääosissa, vaan tilaa annetaan loistaville bassokuvioille ja yleisesti basson kuuluvuudelle, joka ovat pinnassa koko levyn ajan. Rumpujen osalta löytyy myös ilmavuutta ja Eldin kannutus on tasaisen varmaa. Tuotannollisesti soittimet ovat hyvin balanssissa keskenään, vaikka jäin kaipaamaan yleissoundiin vähän lisää dynamiikkaa.

Hellspiritin musiikissa on viitteitä myös thrashin suuntaan. Biisissä ”Unholy Redemption” liikutaankin vähän nopeammissa tunnelmissa ja voi aistia Venomin tai Bathoryn kaltaisten legendojen vaikutuksen. Levyn kohokohdaksi lopulta muodostuu kappale ”Eternal Night”, jonka aikana eeppiset mittasuhteet kasvavat norjan vuorien korkeuksiin. Jälleen kerran Hellspirit todistaa, että 11 minuutin kappale ei heidän käsittelyssään kaadu sovitukselliseen ratkaisuihin kuin mielikuvituksen puutteeseenkaan. Levyn päättävä ”Blood and Metal” on hienoinen pettymys ja selvästi irrallinen kappale. Laukkakomppi ja 80-luvulle kallistuva rosoisuus ei sinänsä ole huono yhdistelmä, mutta levyn yleisestä teemasta selvästi poikkeava. Jos ei muuta niin biisi kyllä herättelee kuulijan alle neljä minuuttisella pyrähdyksellään.

Dawn Under Curse on vahva kokonaisuus, joka tuo tunnelmallisella ja raa`alla black metallilla kaivattua säpinää suomen mustan metallin rajapintaan. Musiikillisesti liikutaan perusasioiden äärellä, mutta erittäin harkituilla ja tunnelmaa nostattavilla ratkaisuilla. Levyllä on mittaa 38 minuuttia ja biisejä vain kuusi, joten aivan helpoimmasta päästä hiilihangolla levyyn kopsuttelu ei tapahdu. Hellspirit todistaa miten suomen kylmät ja pimeät ajanjaksot vaikuttavat sävellyksiin, jotka voi aistia levyn yleisestä tunnelmasta. Arvostelua kirjoittaessa käteni tuntuvat kylmiltä ja paksumpi paita kuin hakeutuu päälleni. Mieleni kaipaa rauhaa ja kuulen kuinka synkkä, mutta kaunis luonto kutsuu kuiskaten minua luokseen.

8+ / 10

Juha Karvonen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
hells
01. Call to Arms
02. Weak Flesh – Filthy Blood
03. Unholy Redemption
04. Eternal Night (Millennia of Might)
05. Total Holocaust
06. Blood & Metal[/one_fourth_last]

Profiili | + artikkelit

Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-