Deathspell Omega – Inquisitors of Satan (2002)

Ranskalaista hengellistä mustaa lääkettä tarjoileva Deathspell Omega tunnetaan yhtenä genren mystisimpinä yhtyeenä. Vaikka salaisuuden verhoja onkin ajan saatossa saatu raoteltua, niin bändin voi sanoa nauttia syystäkin kulttisuosiota. Yhtye on iskenyt vuosien saatossa ulos niin perinteisen- kuin kokeellisemman black metallin merkkiteoksia.

Debyyttialbumi ”Infernal Battles” vuodelta 2000 oli vielä hyvin demomainen ja keskeneräisen kuuloinen. Virhe korjattiin kaksi vuotta myöhemmin korkojen kera. ”Inquisitors Of Satanin” voisi sanoa uppoutuvan musiikillisesti täysin norjan 90-luvun klassikoiden joukkoon. Lähimpänä albumin voisi sanoa liikkuvan Darkthronen kultaisen kolmikon äärellä.

Äänimaisema on raaka ja hämyinen. Punkmainen suoraviivaisuus on selvästi kuultavissa. Biisit ovat aggressiivisia pitäytyen kumminkin suhteellisen samassa tempoluokassa mikä tekee levystä ehkä aavistuksen tasapaksun. Tämä onkin albumin ainoa pieni kauneusvirhe jos sen semmoiseksi haluaa laskea. Yhtyeen pääpiru Hasjarlin musiikillinen nerokkuus on jo läsnä. Riffeistä löytyy deathspellomegamaista kieroutta. Tremoloriffit juurtavat sielunsyövereitä siinä missä vokalisti Shaxul ärisee kuin itse perkele viimeisiä manauksiaan. Vokaalit ovat raakoja ja täysin erilaisia mistä Mikko Aspa on myöhemmillä albumeilla vastannut.

38 minuuttinen albumi kätkee sisällensä seitsemän tasavahvaa kappaletta. Omaksi suosikeiksi nostan avausraidan ”From Unkown Lands Of Desolationin” joka ei jätä epäselvyyksiä mistä tässä sielunhoidossa on kysymys. Biisi vyöryy eteenpäin ja omaa jotain selittämätöntä vetoa joka kuuntelukerta. Sama tyly linja jatkuu myös kappaleissa ”Desacration Master” sekä aivan loistavassa ”Lethal Baptismissa”.

Deathspell Omegan ”Inquisitors Of Satan” hengittää norjalaista pahuutta ja osoittaa kunniaa black metallin perusolemukselle. Pimeys ja selittämätön pahuus kietovat kuuntelijan tiukasti penkkiin, ristit kääntyvät ylösalaisin ja hyvällä tuurilla saatat nähdä vilauksen itse Saatanasta. Mielenkiintoiseksi levyn tekee myös se, että vaikka se edustaakin primitiivistä tasoa, niin tarkalla kuuntelulla voi aistia tulevien mestariteoksien hekumaa.

8,5/10

Juha Karvonen

From Unknown Lands of Desolation
Torture and Death
Desecration Master
Lethal Baptism
Succubus of All Vices
Inquisitors of Satan
Decadence [/one_fourth_last]

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here