Church of Void – Church of Void (2017)

Olen aiemmissa kritiikeissäni sivunnut, kuinka vankka muusikko- sekä kuuntelijaporukka doom metallin pienessä mutta sitäkin tiiviimmässä skenessä on. Kyse on tinkimättömästä vanhan heavy metallin arvoja ja perinteitä kumartavasta lajityypistä, jossa on tarkat säännönmukaisuudet, mutta myös sitä soittavilla yhtyeillä on paljon enemmän sävyjäeroja, mitä aluksi saattaisi kuvitella. On kaikkea mahdollista hautajaisdoomin synkeästä laahaavuudesta hieman nopeampitempoisempaan vanhaan koulukuntaan nojaavaan perinnedoomiin. Tähän jälkimmäiseen kategoriaan on lukeuttavissa myös jyväskyläläinen Church of Void.

Yhtyeen omaa nimeä kantava albumi julkaistiin jostain syystä vasta nyt, vaikka äänitykset on saatu purkkiin jo viime vuoden marraskuussa. Odotus ei suinkaan ole mennyt hukkaan, sillä kyseessä on erittäin pätevää kotimaista metallia, jonka perusteella voisi veikata Church of Voidille keskimääräistä mittavampaakin uraa kansainvälisillä markkinoilla. Työn tuloksena on saatu aikaan melodista ja erittäin persoonallista materiaalia, josta nousee esiin etenkin laulaja Markus ”Magus Corvus” Pirkkalaisen omaleimainen laulutyyli. Lisäksi maininta on annettava myös yhtyeen kahdelle kitaristille, joista vastaavat ex-Horna-jäsen Jyri Vahvanen sekä Sami Hytönen. Kahden kirvesmiehen valinta tämäntyyppiseen orkesteriin ei nimittäin ole mikään itsestäänselvyys, mutta tässä tapauksessa ratkaisu toimii paremmin kuin hyvin.

Ajoittain jopa progressiivisia rajoja hakeva albumi etenee joutuisasti alusta loppuun eikä moitittavaa tahdo keksiä millään. Levyn kohokohta on ”Lovecraft”-niminen kappale, joka tiivistää suorastaan upealla tavalla tuon vinksahtaneen kulttikirjailijan syvimmän olemuksen. Yhtyeen omistautuminen Lovecraftille näkyy myös logossa, johon on nokkelasti piilotettu Cthulhu-hahmo. Hieman tyypillisempiä polkuja petaava ”Beast Within” sen sijaan pitää sisällään kaikki hyvän hidastelumetallin piirteet eli järkälemäisen raskaan riffirungon, joka ei taatusti petä genreen mieltyneitä sieluja. Aika kuluu tämän albumin parissa kuin siivillä ja huonoja hetkiä… Niitä ei yksinkertaisesti ole. Yhtye on keittänyt sopan, jossa on kaikki vanhat hyvät ainekset, mutta se tuntuu täysin heidän omalta tuotokseltaan ja tämä on paljon sanottu.

Uskallan liioittelematta luonnehtia Church of Voidin tuoreinta teosta Suomi-doomin moderniksi klassikoksi, jonka haastaminen olisi jo työläämpi teko. Tämän vuosikymmenen sisällä samaan yltävät ainoastaan viime vuonna julkaistut Spiritus Mortisin ”Year is One” sekä Lord Vicarin ”Gates of Flesh”. Saa toden totta olla ylpeä siitä, että vihdoin ja viimein myös omasta kotimaastamme on alkanut tupsahdella tämänsorttista materiaalia, joka ei kalpene laisinkaan tunnetumpien tuomiometallibändien rinnalla. Puolikkaan pisteen pois jääminen on perusteltavissa vain ja ainoastaan siksi, että kasvunvaraa on aina ja tahdon ehdottomasti nähdä, mihin suuntaan yhtye vielä tästä kehittyy.

9½/10

Joonas Hynninen

1. Prelude
2. Passing the Watchtower
3. Harlot’s Dream
4. Moonstone
5. Lovecraft
6. Beast Within
7. World Eater

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here